helmikuun 28. päivänä 2009
Savon Teknia Oy:n osakkeiden - Vesannon kunnan omistaman osuuden – myyminen on ollut helmikuussa 2009 esillä kahdessa eri Vesannon kunnanhallituksen kokouksessa ja on jäänyt pöydälle edelleen.
Kyseessä on irtaimen kauppa ja tämän hetkiseltä ostotarjousarvoltaan 4 605,00 euroa. Kyseessä on siis muutaman tuhannen euron kauppa, kun ajattelen asiaa pelkkänä juridisena/fyysisenä tapahtumana. Tulevaisuuden vaikutuksilta saattaa olla kyseessä isompikin asia?
Vesannon kunnan on yleisen ”yhteiskuntasovun” säilyttämisen nimissä päätettävä saadusta ostotarjouksesta jotakin ja vieläpä kohtuullisen nopeassa aikataulussa.
Seuraavassa tekstissä on hieman avattu tilannetta ja sitä mistä oikein on kysymys:
Vuoden 2009 aikana Savon Teknia Oy:n, Karinvest Oy:n ja Etelä- Savon Pääomarahasto Oy:n hallitukset ovat selvittäneet rahastojen toimintamahdollisuuksia tilanteessa, jossa EU:n valtiontukisäännökset ovat muuttuneet.
Uusien valtiontukisääntöjen mukaan pääomarahaston omistuksesta on oltava yli 50 % yksityistä pääomaa, jottei rahaston sijoituksia lasketa valtiontuen piiriin.
Karinvest Oy:n ja Etelä-Savon Pää omarahasto Oy;n sijoitustoimintaa on vuoden 2007 elokuusta alkaen rajoittanut EU:N valtiontukisäännöstö, koska niiden omistajista on julkisia tahoja yli 50 %.
Savon Teknia on vuonna 2007 toteutetun osakeannin seurauksena yksityisenemmistöinen rahasto, jonka toimintaa EU:n valtiontukisäännökset eivät rajoita.
Rahastojen hallitukset ovat vuoden 2008 aikana neuvotelleet keskenään järjestelystä, jossa rahastoista muodostettaisiin yhdessä suurempi itäsuomalainen rahastokokonaisuus, jossa yksityisen omistuksen osuus olisi riittävä samalla kun kokonaisuuteen saataisiin uutta pääomaa.
Rahastojen yhdistäminen ja yksityistäminen on päätetty toteuttaa siten, että Savon Teknia tekee Karinvest Oy:n ja Etelä-Savon Pääomarahasto Oy:n julkisille omistajille osakkeiden osto ja/tai vaihtotarjoukset. Joensuun, Mikkelin ja Kuopion toivotaan jäävän omistajiksi edusta maan kuntakenttää. Lisäksi osana rahastojärjestelyä Savon Teknia Oy hankkii voitonjakokelpoisilla varoilla omia osakkeitaan.
Rahastojärjestelyn onnistuminen edellyttää, että kaikki osakkeiden osto- tai vaihtotarjouksen saaneet omistajat hyväksyvät saamansa tarjoukset. Lisäksi onnistuminen edellyttää, että Savon Teknia Oy:n hankkimistarjoukset toteutuvat suunnitellusti.
Savon Teknia Oy:nosake annin tavoitteena on saada uuteen Itä-Suomen Rahastoon yksityisiltä sijoittajilta vähintään 2,6 m € uutta rahaa samoilla ehdoilla kuin osto- ja vaihtotarjoukset on tehty.
Vesannon kunnalla on Savon Teknian osakkeita 750 kappaletta ja Savon Teknia tarjoaa osakkeista 6,14 euroa osakkeelta eli yhteensä 4 605,00 euroa.
Maakuntahallitus on hyväksynyt Savon Teknia Oy:n ostotarjouksen Pohjois-Savon liiton omistamien Savon Teknia Oy:n osakkeista noin 71 600 euron hintaan. Pohjois-Savon liitto osallistui loppuvuodesta 2003 kehittämisyhtiön osakeantiin 140 000 eurolla, joten osakekauppa aiheuttaa liitolle noin 68 400 euron tappion. Nykyisellään näiden osakkeiden omistaminen ei ole enää maakuntaliiton sijoitusstrategian mukaista.
Ehdollisen osakekaupan taustalla on myös EU:n tukisäännöstöjen muutos, jonka mukaan pääomarahaston omistuksesta on oltava yli 50 prosenttia yksityistä pääomaa, jottei rahaston sijoituksia lasketa valtion tuen piiriin.
Savon Teknia Oy on vuonna 2007 toteutetun osakeannin seurauksena jo yksityisenemmistöinen rahasto. Nyt se, sekä pohjoiskarjalainen Karinvest Oy ja Etelä-Savon Pääomarahasto Oy ovat neuvotelleet suuremman itäsuomalaisen rahastokokonaisuuden muodostamisesta ja uuden pääoman hankkimisesta sille.
Uudelle rahastollekin on turvattava riittävä yksityinen pääomaosuus. Siten osakeannin tavoitteena on saada Itä-Suomen rahastoon yksityisiltä sijoittajilta vähintään noin 2,6 milj. euroa uutta pääoma.
Alla on taloustunnuslukuja Savon Teknia Oy:stä
Lähde: Suomen Asiakastieto
Liikevaihto (1000€)..Tilikauden tulos (1000€)..Liikevoitto%
2007/12 ...87............- 155......................- 92,40
2006/12....31.............- 42.....................- 438,70
2005/12....70..............- 5.....................- 122,50
2004/12.....1............- 164...................- 3 520,00
2003/12...715..............316........................60,00
Operatiiviset vastuuhenkilöt
Toimipaikan ylin johto toimitusjohtaja; Kari Kuparinen
Vastuuhenkilöt kaupparekisterissä
Puheenjohtaja; Tengvall Pauli Antero
Yrityksen nimenkirjoituslauseke
Yhteisösääntöjen mukaan toiminimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja kumpikin yksin ja hallituksen jäsenet kaksi yhdessä.
Muut vastuuhenkilöt
Päävastuullinen tilintarkastaja; Malkki Jukka Anterus
Tilintarkastaja; Taskinen Esko Tapani
Tilintarkastaja; KPMG Oy Ab
Lähde: Kaupparekisteri, päivitetty 06.02.2009
Alla on valtuutettu Risto Simosen kannanotto - jonka hän on lähettänyt s-postilla minulle - Savon Teknian Oy:n osakkeiden myynnistä. Riston ajatus on mielestäni aivan OK. Mutta siinä on yksi ISO MUTTA; kun ja jos Vesannon kunta ei hyväksy Savon Teknia Oy:n esittämää ostotarjousta, niin silloin rahastojärjestely ei onnistu muidenkaan osalta. Onnistumisen edellytyksenä kun on, että KAIKKI ostotarjouksen saaneet tahot hyväksyvät tarjouksen.
Minun oma kantani Savon Teknia Oy:n osakkeiden osalta on, että MYYDÄÄN!
Kun katselen ko. yhtiön taloudellisia tunnuslukuja vuosilta 2004-2007 niin ei hyvältä näytä. Näin maallikkona tulee mieleen, että "yhtiön tarttes tehrä jotain" ja se jotain näyttäisi olevan tässä tapauksessa vapaiden voittovarojen käyttäminen omien osakkeiden lunastamiseen ... onhan tuota jatkoakin yhtiössä suunniteltu ... mutta kun tämä kansallinen ja ylikansallinen taloustilanne on juuri nyt tällainen ... rahastojen apua kyllä tarvitaan, mutta kuka niitä rahastoja ...???
Tässä aiemmin mainitsemistani s-postiini tulleista (kaikki se mitä s-postiini tuli) Riston ajatuksista yksi strategiavaihtoehto;
5) Jos ei myydä lainkaan, Vesannon kunnan osakeomistus tulisi Vesannolla tai Sisä-Savossa siirtää yksityisen holding tai muun yksityisen kunta ja aluekehitystä palvelevan yhtiön hallintaan.
Kehitysosakeyhtiö Hurmos olisi voinut kenties olla tällainen taho. Myös mahdollinen Sisä-Savon Seutukehitys Oy (nimi keksitty) tms. seudullinen taho, voisi kenties olla vastaava hallinnoiva taho. Miksei myös pieni vesantolainen yrityselämämme tukemista varten perustettava puskuriyhtiö.
Kysymyshän kuitenkin on hankkeistuksien rahoituspuitteista ja sitä ohjaavasta toiminnasta.
Siten Vesannolle jäisi myös edustus vähintäänkin yhtymäkokoukseen? Ja mahdollisuus hyödyntää viimeisintä tietoa etupiirissä.
Toisaalta:
Muutoin myisin kyllä omistuksen sillä ehdolla, että Vesannon kunnalle taataan Savon Teknian kautta palveluja yritysten teknologia ja -tuotekehityshankkeiden tarpeisiin - tarvittaessa kirjauttamalla se paperille.
/rs. Näin siis Risto.
PARIT AJATUKSET
"Älä unohda, että ihminen tarvitsee vain vähän elääkseen onnellisen elämän."
-Marcus Aurelius, roomalainen keisari, 121-180-
"Katettu pöytä on kaunein ilmansuunta."
-Johann Nestroy, itävaltalainen näytelmäkirjailija, 1801-1862-
helmikuun 23. päivänä 2009
Lueskelin viikonlopun aikana erästä lehtiartikkelia, jossa kerrottiin, että eettinen johtaminen ja päätöksenteko eivät välttämättä tarkoita hyvää tahtoa ja lempeyttä. Artikkelin mukaan ei ole niinkään itsestään selvää, että hienosti suunnitellut asiat toteutuisivat käytännössä.
Mitä eettisyys, moraali ja johdonmukaisuus ovat ja tarvitaanko niitä ylipäätään päätöksenteossa? Miten hyvä ja oikeudenmukaisuus – oikea ja väärä - liittyvät päätöksentekoon? Etiikka ja moraali käsitetään usein lähes synonyymeiksi. Ne erotetaan kuitenkin joskus niin, että etiikalla tarkoitetaan kokonaisvaltaista ajattelutapaa, jonka pohjalta ihminen suhtautuu moraalisiin kysymyksiin. Etiikka on taas tutkimusala, joka tutkii moraalia ja siihen liittyviä kysymyksiä, kuten eettisen toiminnan periaatteita, oikeaa ja väärää, hyvää elämää, sekä arvojen ja eettisten väittämien luonnetta
Perinteisesti länsimainen etiikka on filosofian osa-alue. Länsimaista etiikkaa ja sen tutkimusta kutsutaan myös nimellä moraalifilosofia, moraalioppi tai filosofinen etiikka. Etiikka on sidoksissa muuhun ajatteluun sen vuoksi, että vastaukset eettisiin kysymyksiin riippuvat usein vastauksista todellisuuskäsitystä tai – muita ajattelun osa-alueita - koskeviin kysymyksiin.
On todennäköistä, että moraalifilosofit ovat aikoinaan hahmottaneet omia - hyvän ja oikean ideoita - nimenomaan siksi, että he ovat kokeneet olevansa tietämättömiä, heikkoja, syntisiä ja affektiensa orjia, koska heillä on ollut eettisiä kokemuksia. Ilman eettistä kokemusta, ilman ahdistavaa, jopa raivostuttavaa, moraalista dilemmaa, kukaan ei viitsisi pohtia hyvän ikuista ideaa.
Artikkelia lukiessani ajatukseni ”sinkoutuivat” kunnallisenpäätöksenteon filosofointiin, kuinkas muutenkaan???!!! Päättäjien on uskaltauduttava katsoa itseään peilistä ja kohdattava omat virheensä ja puutteensa.
Kuntapäättäjät kantavat huolta kuntalaisista, mutta samalla he kokevat velvollisuudekseen toteuttaa omia tavoitteitaan päätöksenteossa. Tästäpä onkin syntymässä ristiriitatilanne, ja tällöin ollaan melkoisen haasteen edessä: miten viedä eteenpäin poliittista päätöksentekoa eettisesti ja johdonmukaisesti?
Voisinpa jopa ajatella, että tiukkapaikka testaa eettisen päätöksentekijän. Eettinen päätöksentekijä pyrkii näkemään ongelmallisetkin tilanteet valintana, jolloin hänellä on käytössään useita vaihtoehtoja ratkaisuksi. Ennen päätöksentekoa eettinen päättäjä hahmottaa, millaisia arvolatauksia vaihtoehtoihin sisältyy. Eettinen päätöksentekijä asetetaan tiukan paikan eteen, sillä samaan aikaan – päätöksenteon kanssa - hänen pitäisi olla herkkä kuuntelemaan kuntalaisia ja varsinkin sitä kuinka kuntalaiset ovat viestineet päätettävänä olevasta asiasta.
Kuntalaisen pitää tuoda viestinsä päättäjille niin selvästi, ettei päätös ainakaan toteutetun viestinnän vuoksi epäonnistu, ei ainakaan viestinnän puutteen vuoksi. Yleensä huonosti viestityt asiat näkyvät huonoina päätöksinä ja jopa tuloslaskelman viimeisellä rivillä saattaa epäonnistuneesta viestinnästä olla nähtävissä viitteitä.
Epäonnistuneet päätökset kertovat miten käy, kun päätöksenteko on näennäistä ja päättäjien keskinäisestä kilvoittelusta syntyy ”päätuote”. Kuinkakohan monta epäonnistunutta tai pikemminkin väärää päätöstä kuntapäättäjät olisivat jättäneet tekemättä, jos kuntalaiset olisivat avanneet suunsa ja selväsanaisesti esittäneet kritiikkinsä? Montako lupaavaa päätösideaa on taas jäänyt raakileeksi, kun toiset päättäjät ovat hymistelleet ”idean isän” ympärillä antamatta omaa tukeansa ja kehityspanostansa sitä kipeästi tarvitsevalle?
Edellä on muutamia "filosofiasiamietteitä" evääksi, kun lähdetään toteuttamaan sisäsavolaista yhteenkuuluvuutta ja ryhdytään pohtimaan neljästä eri kuntakulttuurista (Vesanto, Tervo, Suonenjoki ja Rautalampi) muodostuvaa Sisä-Savo –nimistä kuntaa. Eri teoriamallinen miettiminen etukäteen on viisasta, ettei sitten tarvitse palata entiseen ns. ”häntäkoipienvälissä”.
Eiköhän päättäjien joukosta löydy muutamia persoonia, jotka osaavat vääntää rautalangasta niin dramaattisen esimerkin, että itsestäänselvyydet voi muuttaa oikeaksi elämäksi. Niinhän se on, että tyypillisen huono lopputulos ei johdu yksittäisestä ”teknisestä katastrofista” vaan sen aiheuttavat viestinnän ja päätöksentekokulttuurin ongelmat. Nämä ongelmat ovat voitettavissa, jos ja kun tahtoa riittää filosofoida ratkaisumalleja etukäteen.
PARIT AJATUKSET
"Mikään ei ole vaarallisempaa kuin henkilökohtaisten intressien vaikutus julkisiin asioihin."
-Jean-Jacques Rousseau, ranskalainen filosofi, 1712-1778-
"Usko viisauteesi vain, jos se tulee sydämmestä, ja hyvyyteesi vain, jos se tulee ymmärryksestä."
-Arthur Schnitzler, itävaltalainen kirjailija, 1862-1931-
helmikuun 15. päivänä 2009
Neuvotteluväre on myönteinen - otsikoi S-SS pääkirjoitustaan 12.2, - ja jatkaa; ”Sisä-Savossa on kuntien poliittisten päättäjien keskuudessa aistittavissa tällä hetkellä positiivista värettä. Tästä väreilystä tulee pitää kiinni ja ruokkia sitä, koska kunnat tarvitsevat joka tapauksessa toisiaan tulevina vuosina.”
Niin tarvitsevat ja ovat tarvinneet tähänkin saakka. Yhteistyötä Sisä-Savossa on tehty kautta aikojen, jo vuosikymmeniä. Ei yhteistyö ja sen tarve ole mikään uusi asia, ei ainakaan Sisä-Savossa. Sisäsavolaisen yhteistyötarpeen suurin haaste on yhteistyön toteuttamistavassa.
Kun lukee tämän aamun (15.2.) Savon Sanomia, niin sieltä kumpuaa esille monella tavalla savolaisuuteen liittyvä yhteistyön tarve, joista näyttävämmin esillä ovat ”nokkamiehet” Paronen Kuopiosta ja Tolonen Siilinjärveltä. Tolonen kertoo joidenkin avausten olleen liian suoraviivaisia ja juuri se on haitannut oikeaa – varsinaista – asiaa.
Näitä suoraviivaisia avauksia on ollut myös täällä Sisä-Savossa ja ne ovat haitanneet varsinaisen asian eteenpäinmenoa. Tutuksi on tultava entistä enemmän henkilökohtaisella tasolla ja lähtökohtana on oltava; keskustellaan asiat auki ja sovitellaan ne yhteen. ”Vanhaa kuonoa pitää ravistella”, kuten Paronen lehtiartikkelissa mainitsee.
En tiedä kuinka tutuksi kuntapolitiikassa täytyy tulla, jotta luotettaisi toisiinsa ja oltaisi valmiita tekemään järkeviä päätöksiä. Kuten tämän kirjoitelmani toisessa kappaleessa mainitsen, on Sisä-Savossa tehty yhteistyötä jo vuosikymmeniä. Vuosikymmenten saatossa poliittiset ”nokkamiehet” ovat – ainakin osin – vaihtuneet, mutta aina he ovat olleet tuttuja keskenään ja keskustelleen asiat auki ja sovitelleet ne yhteen – vanhaa kuonoa on ravisteltu.
Saapas nähdä kuinka sitä kuonoa ravistellaan nyt, kun paikallislehtemme pääkirjoituksen mukaan sisäsavolaisten poliittisten päättäjien keskuudessa on aistittavissa positiivista värettä???!!! Mielenkiintoisimpia tässä tulevat olemaan ne ravistelun tulokset - joihin se positiivinen väre - tällä kertaa johtaa?
Savolaisuus näyttäisi olevan kova sana Savon Sanomien S2 -sivuilla tänään sunnuntaina. Yhdellä se sivuista esitellään Maaningan tyttöä Tuulikki Pöllästä, joka on Jaana Pölläsen sisko ja tämä Jaana on - tietääkseni - taas hyvinkin tuttu kesävesantolaisen kapellimestari Risto Hiltusen kanssa - tai on ainakin ollut. En tiedä - saattaa olla - Risto Hiltusen suonissa vesantolaislähtöistä väreilyä, jos ei tämän, niin ainakin sen toisen vesantolaisen Hiltusen Riston on.
Tuulikki laulaa Kuorosodassa (tv:stä tuttu) Marionin tiimissä. Samalla sivulla ”mainostetaan” parrasvaloihin Pöljältä, sieltä Siilinjärven ”nokkamies” Tolosen johtamasta kunnasta, pyrähtänyttä Kristiina Komulaista. Kristiina juontaa tätä Kuorosotaa!
Tässä tuonnoin – vuosia sitten - sain lukea Savon Sanomien ”nurkkavitsistä” jotensakin näin: "Pöljäläismies oli nousemassa Kuopion torinlaidalta linja-autoon ja kysyi kuljettajalta, että paljonkos se kyyti Pöljälle maksaa, johon kuljettaja, no sama verra ku toesillennii.”
PARIT AJATUKSET:
"Miten usein hiipuvat mahtavimmatkin voimat, koska mikään tuuli ei puhalla niihin!"
-Jeremias Gotthelf, sveitsiläinen kirjailija, 1797 - 1854-
"Jos haluat elää iloisesti, kanna mukanasi kahta säkkiä, toista antamista varten, toista sinne panemista varten. Silloin muistutat prinssejä, ryöstät ja teet onnellisiksi maakuntia."
-Johann Wolfgang von Goethe, saksalainen runoilija, 1767 - 1835-
helmikuun 7. päivänä 2009
Lueskelin lauantaiaamupäivällä (7.2.) Helsingin Sanomien kuukausiliitettä, jonka viimeisellä aukeamalla ”esittäytyy” meille monille - menneiltä vuosilta - televisiosta tuttu meteorologi Juha Föhr otsikolla - Vanha diiva viihtyy varjossa. Tekstissä Juha Föhr sanoo myös ”En voisi viettää vapaa-aikaani kattoon tuijotellen. Elämänlaatu merkitsee minulle itseni älyllistä kehittämistä.”
Lehtijutussa Föhr sanoo kuunnelleensa viimeaikoina mm. roomalaista oikeutta koskevia luentoja sekä opiskelevansa kileliä; italiaa, saksaa, ranskaa ja venäjää. Hän kertoo olevansa kiinnostunut suurista linjoista, koska lyhytnäköinen ajattelu ei johda mihinkään. Juuri tämä – lyhytnäköinen ajattelu – on se, joka nappasi minun ajatukseeni siinä määrin, että ajatukseni lähtivät ”laukkaamaan” kuntapolitiikkaan.
Meidän kuntalaisten ei pitäisi olla niin lyhytnäköisiä tulevaisuutemme suhteen, että annamme kuntapäättäjien tehdä sellaisia päätöksiä kuin päättäjät itse haluavat. Kaikkien kuntalaisten olisi kiinnostuttava omasta tulevaisuudestaan ja pyrittävä vaikuttamaan tulevaisuuteensa omien vaikutuskanaviensa kautta. Emme saa viihtyä varjossa – emme ainakaan liian pitkään kattoa tuijotellen, sillä oman elämisemme laatu on kyseessä!
Kuntalaisten osallistuminen kotikunnan päätöksentekoon edellyttää luonnollisesti omakohtaista kiinnostusta kunnan asioihin ja halua vaikuttamiseen. Yksilöllisten edellytysten ohella kuntalaisten osallistumiseen vaikuttavat mm. ne, millaisia mahdollisuuksia osallistumiseen ja vaikuttamiseen on tarjolla?
Nyt uuden valtuustokauden alussa onkin hyvä kysyä miten kotikuntamme Vesanto huolehtii kuntalaistensa tiedonsaannista sekä asukkaiden ja palvelujen käyttäjien osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksista.
Päätöksenteon avoimuus on yksi demokratian kulmakivistä. Pelkkä päätöksistä tiedottaminen
ei vaan näyttäisi riittävän. Kunnan on jo lain mukaankin tiedotettava myös vireillä olevista asioista. Valmisteluvaihe - ja siitä tiedottaminen - onkin kuntalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien kannalta usein kaikkein olennaisinta.
Kuntalain 27 §:ssä on esimerkinomainen luettelo niistä toimenpiteistä, joilla kuntalaisten osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää:
1. palvelujen käyttäjien valitseminen kunnan toimielimiin
2. kunnan osa-aluetta koskevan hallinnon järjestäminen
3. tiedottaminen ja kuulemistilaisuuksien järjestäminen
4. asukkaiden mielipiteen selvittäminen ennen päätöksentekoa
5. yhteistyön järjestäminen kunnan tehtävien hoitamisessa
6. oma-aloitteisen asioiden hoidon, valmistelun ja suunnittelun avustaminen
7. kunnallisen kansanäänestyksen järjestäminen
”Osallisuuspykälää” on jossain määrin moitittu hampaattomaksi ajatuksella, että kunnallehan ei koidu sanktioita, vaikka se ei mitään mainituista keinoista käyttäisikään. Ja näinhän se valitettavasti on!
Kuntalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien kannalta on tärkeää, että kuntaorganisaatiosta annetaan kuvaus, jonka perusteella kuntalainen tietää, minkä tahon puoleen voi kääntyä, jos haluaa johonkin tiettyyn asiaan pyrkiä vaikuttamaan.
Yleensä kuntien kotisivuilta löytyvät tiedot luottamuselinten – valtuuston, hallituksen ja lautakuntien jäsenistöstä, nämä tiedot löytyvät myös Vesannon kunnan kotisivuilta. Niin ikään valtuutettujen yhteystiedot – osoite ja/tai puhelinnumero ja/tai sähköpostiosoite – ovat saatavissa kotikuntamme kuntalaisten käyttöön lähes jokaisen valtuutetun osalta. Hallituksen ja etenkin lautakuntien jäsenten yhteystiedot ovat myös melko kattavasti saatavilla.
Tässä edellä mainitussa HS:n kuukausiliitteessä on myös mielenkiintoinen artikkeli opetusministeristämme Henna Virkkusesta. Artikkelissaan hän kertoo mm. jääneensä puolen pisteen päähän opiskelupaikasta Jyväskylän yliopistoon – siis ensimmäiselle varasijalle – kesällä 1994. Kun kesän aikana ei kuulunut kutsua yliopistoon, joka kieli siitä, että kukaan valittu ei perunut paikkaansa – hän soitti opiskelijaksi valitulle Arto Nybergille (myös tv:stä tuttu), että lykkää Arto opintojesi aloitusta, niin hän pääsisi aloittamaan. Nyberg ei lykännyt.
Tässä opetusministeriämme koskettelevassa lehtiartikkelissa näyttää olevan myös otsikko ”Pitäisikö Virkkusta varoittaa, että tällainen huumori voi olla hänelle kohtalokasta (tällä viitataan Virkkuseen poliittiseen kepeään liioitteluun)?
Kuinkahan kohtalokasta se tämä (vähäinen) blogi -huumori on ollut minulle, kun jäin syksyn vaaleissa ensimmäiseksi varavaltuutetuksi yhden kokonaisen pisteen erolla (äänellä). Pitäisiköhän minunkin soittaa ja yrittää ... ????
PARIT AJATUKSET:
"Mitä suuremman vaikeuden ihminen voittaa, sitä suurempi hänen voittonsa on."
-Marcus Tullius Cicero, roomalainen valtiomies, puhuja ja filosofi, 106-43 e.Kr.
"Kun raivaat pois hierarkiset esteet, ihmettelet itsekin, mitä kaikkia ideoita niiden alta paljastuukaan."
-Gerhard Cromme, teollisuusjohtaja, syntynyt 1943-
