joulukuu 2009

joulukuun 17. päivänä 2009

Meillä täällä kotikunnassa on menossa moninaisia hyvinkin haasteellisia asioita, joista mainittakoon tämä kysteri (=tämä perusterveydenhoitoon liittyvä hanke), perusturvayhteistyö Tervon kanssa 1.1.2010 alkaen. Edellä mainitut ovat kunnanhallituksen ja perusturvalautakunnan hyppysissä olevia asioita.

Tämä perusturvallinen ristiretki Rautalammille päättyy 31.12.2009. Tämähän on juuri se ristiretki jota yritin vastustaa ja vastusti viimeiseen saakka. Tervon suunta on oikea jo logistisessakin mielessä.

Sivistyslautakunnassa on vuoden 2009 aikana ollut myös kokolailla mielenkiintoisenhaasteellisia asioita. Lautakunnan tekemistä opettajavalinnoista on valitettu (prosessi kesken), opettajakuntaan kuuluvan henkilön tekemisistä on valitusrumba meneillään.

Vesannon yhtenäiskoulu aloitti toimintansa elokuussa 2009 ja se näyttää olevan onnistunut jutska ainakin minun korviini tulleen palautteen perusteella

Haluan tällä vuoden viimeisellä kirjoituksellani ottaa kantaa perusopetuksen tuntijakouudistukseen ja nimen omaan taito- ja taideaineiden tuntimäärien puolesta.

Alla olevan tekstin olen lähettänyt myös Savon Sanomien lukijansanomiin julkaistavaksi. Saas nähdä julkaisevatko, mutta on se ainakin tässä luettavissa.


Eemeleitä ja Iidoja tarvitaan edelleen

1960–luvulla Vaahteramäen Eemeli, jolla oli sitä synnynnäistä luovuutta, osoitti ”elämänmuutoshallintaa” sillä hän oli älykäs ja äärimmäisen kekseliäs, mutta aikuiset eivät aina ymmärtäneet hänen kekseliäisyyttään, vaan pitävät sitä kurittomuutena ja metkuiluna. Aikuisena Eemelistä tulee kuitenkin kunnon kansalainen ja peräti kunnanvaltuuston puheenjohtaja. Olisikin mukavaa tietää mitä Eemeli-päättäjä ajattelisi meneillään olevasta perusopetuksen tuntijakouudistuksesta ja nykyisestä peruskoulusta yleensä?

Nykyään – aika monet – päättäjistä ajattelevat, että perusopetuksen tulee antaa peruskoululaiselle vankka pohja elinikäistä oppimista varten. Onhan nykymaailma näyttänyt, että lasten tulee yhä nuorempana oppia elämää muutoksessa ja hallitsemaan muutosta omalla kohdallaan, käsittelemään ympäristöä ja siellä olevia ihmisiä, suodattamaan tietoa, oppia oppimaan ja hyväksymään erilaisuutta. Tämä kaikki tapahtuu yhä nuorempana, joka sinällään on surullista, mutta totta – maailma on muuttunut Eemelin ajoilta, lasten turvaverkostoon ei enää kuulu koko kylä.

Opetusministerin keväällä 2009 asettaman perusopetuksen tuntijakouudistus –työryhmän tavoitteeksi on asetettu hallitusohjelman mukaisesti vahvistaa taito- ja taideaineiden asemaa perusopetuksessa. Työryhmä koostuu hyvin monipuolisesta asiantuntijajoukosta.

Luovat kouluaineet ovat hyvin tärkeitä kaiken oppimisen kannalta. Ne edistävät lapsen kehitystä ja parantavat koulunkäyntimotivaatiota. Ne opettavat ja tuovat esille, etteivät matemaattinen ja sanallinen näkökulma ole ainoita ajattelun muotoja, mutta välttämättömiä, sillä ilman niitä ei perusopetus voi toimia.

Yleissivistävät taito- ja taideaineet ovat aina kuuluneet suomalaiseen kouluun. Taito ja taideaineita perusopetuksessa ovat musiikki, kuvataide, käsityö ja liikunta. Toivottavasti perusopetus ei koskaan joudu siihen tilanteeseen, jossa näitä ei olisi lainkaan – taito ja taide ovat koulun voima.

Taito- ja taideaineiden tuntimäärät ovat viimevuosikymmeninä koko ajan pudonneet, viimeisin pudotus vuonna 2004. Pudotuksesta huolimatta nimenomaan korkeatasoinen taideaineiden opetus on auttanut suomalaislapsia hyviin Pisa-tuloksiin. Hyvä opetus on aina luovaa, mutta taideaineissa se on opetuksen ydin.

On mielestäni tärkeää, että mm. tietotekniikka on saatava oppilaille yhteiseksi oppiaineeksi, jotta Suomen kehitys tietoyhteiskuntana ei vaarannu, kuten myös yhteisiin tavoitteisiin tulee sisältyä tekstin- ja kuvankäsittely, taulukkolaskenta ja internetin avulla tapahtuva tietojen haku, sekä sosiaalisen median sisällön tuotantotekniikan opetusta. Kaikki tämä ei mielestäni saa tapahtua taito- ja taideaineiden tuntimäärän kustannuksella.

Eemeli, tämä arkipäivän luovuutta täynnä oleva ”pojanvintiö” oli saavuttamassa kouluunlähtöiän. Eemelin äiti kysyi pikkuisen huolissaan: Kuinka sinun sitten käy kun aloitat koulun, kun olet tuommoinen vintiö? Hyvin, sanoi Eemeli. Kai minä sitten jätän metkut tekemättä, ehkä … kunhan käyn koulua.

Toivoa vaan sopii, ettei tämän päivän Eemeleiltä ja Iidoilta perusopetuksen tuntijakouudistus vie synnynnäistä luovuutta mennessään … metkut taas on eri juttu.

Raimo Kovanen
sivistyslautakunnan puheenjohtaja
Vesanto

Hyvää Joulua ja Onnekasta Vuotta 2010

P.S
Katsellaan mitä näillä sivuilla kirjoitellaan ensivuosikmmenellä - tänä vuonna on kirjoittamisen puhti ollut hiukan hakusalla. :)

KESÄKUU 2009

kesäkuun 9. päivänä 2009

Ei ole viimeaikoina oikein irronnut tuo kirjoittaminen - eikä oikein irtoaisi nytkään, mutta kun joka puoleta kuulee valituksia ja vain valituksia Rautalampiyhteistyön sujuvuudesta perusturvan suhteen, niin päätin kirjoittaa mielipiteeni asiasta tähän blogiini ... nimittäin asialle tarttes tehdä jotain, sillä Rautalampi on toimintatapansa näyttänyt!!!

Rautalampi isäntäkuntana ja Vesanto siinä mukana – ihmettelemässä - kuinka asioita hoidetaan! Ja niitähän hoidetaan ja meitä viedään kuin pässiä narussa oikein isännän elkein ja me vain ihmettelemme ja vikisemme?

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toteutuksen tässä vaiheessa on varmasti paikallaan pysähtyä Vesannolla pohtimaan kysymystä, millaista tulevaisuutta me täällä haluamme?

Haluammeko teknokraattisesti ylhäältä hallinnoitua isäntää (Rautalammin päättäjät vs. perusturvalautakunta) ja siihen kuuluvaa keinotekoista hallintokulttuuria? Vai haluammeko ”ihmisen mittaista”, pitkään historialliseen jatkuvuuteen, omaan vahvaan paikallisidentiteettiin ja aktiiviseen kansalaisyhteiskuntaan nojaavaa koti-kuntaa?

Mielestäni nykyisellään Rautalampi-Vesanto yhteistyössä ei ole paikallisidentiteetistä tai kansalaisyhteiskunnasta häivähdystäkään ei ainakaan täältä Vesannolta katsoen. Voidaan tietenkin kysyä, että onko se ylipäätään tarpee, sen identiteetin ja kansalaisyhteiskunnan säilyttäminen?

Erityisen ongelmallisena näen hallinnollisen paikallisidentiteetin huomioimisen puutteen ja sen vaikuttavuuden pitkälle ammatillista erikoistumista edellyttävällä toimialalla, kuten mm. terveyden- ja sairaanhoito ovat. Kaikki perusturvaan liittyvät päätökset tulevat ylhäältä annettuina – vesantolaisia kuulematta!!???!

Miten siis uudessa – tai itse asiassa jo muutaman kuukauden vallitsevassa – tilanteessa asukkaiden itsehallintoperiaate kykenee toteutumaan. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen keskeinen tavoite – palveluiden turvaaminen – ei nimittäin voi poistaa tarvetta huolehtia myös kunnallisen toiminnan perustan, asukkaiden itsehallinnon kehittämisestä.

On selvää, että edustuksellinen eli vaaleilla valittujen luottamushenkilöiden varaan rakentuva päätöksentekojärjestelmä säilyy nähtävissä olevassa tulevaisuudessakin kunnan hallinnon pääperiaatteena.

Minulle (ja monelle muulle vesantolaiselle) on kuitenkin tullut sellainen käsitys, että luottamushenkilöiden varaan - perusturvaan rakennettu - päätöksentekojärjestelmä ei toimi Vesannolta Rautalammin suuntaan, ei sitten alkuunkaan. Kaikki päätökset tehdään yksipuolisesti Rautalammilla ja Vesannolla vain ihmetellään!

Yksi lähtökohta kuntayhteistyölle on kuitenkin ollut myös luottamushenkilöiden työmenetelmien ja luottamustoimen hoidon edellytysten parantaminen. Nyt (toimimaton) luottamushenkilöhallinto ei enää riitä takaamaan yhtäältä asukkaiden riittävän vaikuttamismahdollisuuden toteutumista ja toisaalta kanavoimaan huonosti toimivan järjestelmän kautta asukkaiden tarpeita, toiveita,ideoita ja panosta. Tähän ajatukseen olen päätynyt, koska katson Rautalampilaisten ydinpäättäjien johtavan kaikkea perusturvayhteistyötä, ohitse yhteisen perusturvalautakunnan.

Siksi tarve kehittää ja vahvistaa suoran demokratian keinoja on noussut aivan uudella tavalla tarpeelliseksi. Mahdollisuudet suoran ja osallistuvan demokratian keinojen käytöstä isäntäkunta Rautalampea kohtaan ovat olleet olemattomia. Nyt on vesantolaisten päättäjien vuoro ja tarve kehittää ja vahvistaa suoran demokratian keinoja ja viheltää perusturvayhteistyö poikki ja mahdollisimman pian. Toivottavasti jämäkkyyttä riittää.


PARIT AJATUKSET:

Ensivaikutelman voi tehdä vain kerran.

Pahinta pelkuruutta on se, että tietää, mikä on oikein, eikä tee sitä.

MAALISKUU 2009

maaliskuun 8. päivänä 2009
Nyt ei oikein irtoa tuo kirjoittaminen. Tuli pelkästään mieleeni seuraavanlainen värssy;
"Aisa katkes,
kärry kaatui,
huuto kuului,
kuolo saapui,
loppui hevoskaupat sulta.
-muistaen santtu ja salpert- "

Tämä nyt tällä kertaa näin hiihtoloman loputtua.

HELMIKUU 2009

helmikuun 28. päivänä 2009
Savon Teknia Oy:n osakkeiden - Vesannon kunnan omistaman osuuden – myyminen on ollut helmikuussa 2009 esillä kahdessa eri Vesannon kunnanhallituksen kokouksessa ja on jäänyt pöydälle edelleen.

Kyseessä on irtaimen kauppa ja tämän hetkiseltä ostotarjousarvoltaan 4 605,00 euroa. Kyseessä on siis muutaman tuhannen euron kauppa, kun ajattelen asiaa pelkkänä juridisena/fyysisenä tapahtumana. Tulevaisuuden vaikutuksilta saattaa olla kyseessä isompikin asia?

Vesannon kunnan on yleisen ”yhteiskuntasovun” säilyttämisen nimissä päätettävä saadusta ostotarjouksesta jotakin ja vieläpä kohtuullisen nopeassa aikataulussa.

Seuraavassa tekstissä on hieman avattu tilannetta ja sitä mistä oikein on kysymys:
Vuoden 2009 aikana Savon Teknia Oy:n, Karinvest Oy:n ja Etelä- Savon Pääomarahasto Oy:n hallitukset ovat selvittäneet rahastojen toimintamahdollisuuksia tilanteessa, jossa EU:n valtiontukisäännökset ovat muuttuneet.

Uusien valtiontukisääntöjen mukaan pääomarahaston omistuksesta on oltava yli 50 % yksityistä pääomaa, jottei rahaston sijoituksia lasketa valtiontuen piiriin.

Karinvest Oy:n ja Etelä-Savon Pää omarahasto Oy;n sijoitustoimintaa on vuoden 2007 elokuusta alkaen rajoittanut EU:N valtiontukisäännöstö, koska niiden omistajista on julkisia tahoja yli 50 %.

Savon Teknia on vuonna 2007 toteutetun osakeannin seurauksena yksityisenemmistöinen rahasto, jonka toimintaa EU:n valtiontukisäännökset eivät rajoita.

Rahastojen hallitukset ovat vuoden 2008 aikana neuvotelleet keskenään järjestelystä, jossa rahastoista muodostettaisiin yhdessä suurempi itäsuomalainen rahastokokonaisuus, jossa yksityisen omistuksen osuus olisi riittävä samalla kun kokonaisuuteen saataisiin uutta pääomaa.

Rahastojen yhdistäminen ja yksityistäminen on päätetty toteuttaa siten, että Savon Teknia tekee Karinvest Oy:n ja Etelä-Savon Pääomarahasto Oy:n julkisille omistajille osakkeiden osto ja/tai vaihtotarjoukset. Joensuun, Mikkelin ja Kuopion toivotaan jäävän omistajiksi edusta maan kuntakenttää. Lisäksi osana rahastojärjestelyä Savon Teknia Oy hankkii voitonjakokelpoisilla varoilla omia osakkeitaan.

Rahastojärjestelyn onnistuminen edellyttää, että kaikki osakkeiden osto- tai vaihtotarjouksen saaneet omistajat hyväksyvät saamansa tarjoukset. Lisäksi onnistuminen edellyttää, että Savon Teknia Oy:n hankkimistarjoukset toteutuvat suunnitellusti.

Savon Teknia Oy:nosake annin tavoitteena on saada uuteen Itä-Suomen Rahastoon yksityisiltä sijoittajilta vähintään 2,6 m € uutta rahaa samoilla ehdoilla kuin osto- ja vaihtotarjoukset on tehty.

Vesannon kunnalla on Savon Teknian osakkeita 750 kappaletta ja Savon Teknia tarjoaa osakkeista 6,14 euroa osakkeelta eli yhteensä 4 605,00 euroa.

Maakuntahallitus on hyväksynyt Savon Teknia Oy:n ostotarjouksen Pohjois-Savon liiton omistamien Savon Teknia Oy:n osakkeista noin 71 600 euron hintaan. Pohjois-Savon liitto osallistui loppuvuodesta 2003 kehittämisyhtiön osakeantiin 140 000 eurolla, joten osakekauppa aiheuttaa liitolle noin 68 400 euron tappion. Nykyisellään näiden osakkeiden omistaminen ei ole enää maakuntaliiton sijoitusstrategian mukaista.

Ehdollisen osakekaupan taustalla on myös EU:n tukisäännöstöjen muutos, jonka mukaan pääomarahaston omistuksesta on oltava yli 50 prosenttia yksityistä pääomaa, jottei rahaston sijoituksia lasketa valtion tuen piiriin.

Savon Teknia Oy on vuonna 2007 toteutetun osakeannin seurauksena jo yksityisenemmistöinen rahasto. Nyt se, sekä pohjoiskarjalainen Karinvest Oy ja Etelä-Savon Pääomarahasto Oy ovat neuvotelleet suuremman itäsuomalaisen rahastokokonaisuuden muodostamisesta ja uuden pääoman hankkimisesta sille.

Uudelle rahastollekin on turvattava riittävä yksityinen pääomaosuus. Siten osakeannin tavoitteena on saada Itä-Suomen rahastoon yksityisiltä sijoittajilta vähintään noin 2,6 milj. euroa uutta pääoma.

Alla on taloustunnuslukuja Savon Teknia Oy:stä

Lähde: Suomen Asiakastieto

Liikevaihto (1000€)..Tilikauden tulos (1000€)..Liikevoitto%
2007/12 ...87............- 155......................- 92,40
2006/12....31.............- 42.....................- 438,70
2005/12....70..............- 5.....................- 122,50
2004/12.....1............- 164...................- 3 520,00
2003/12...715..............316........................60,00


Operatiiviset vastuuhenkilöt
Toimipaikan ylin johto toimitusjohtaja; Kari Kuparinen

Vastuuhenkilöt kaupparekisterissä
Puheenjohtaja; Tengvall Pauli Antero

Yrityksen nimenkirjoituslauseke
Yhteisösääntöjen mukaan toiminimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja kumpikin yksin ja hallituksen jäsenet kaksi yhdessä.

Muut vastuuhenkilöt
Päävastuullinen tilintarkastaja; Malkki Jukka Anterus
Tilintarkastaja; Taskinen Esko Tapani
Tilintarkastaja; KPMG Oy Ab
Lähde: Kaupparekisteri, päivitetty 06.02.2009

Alla on valtuutettu Risto Simosen kannanotto - jonka hän on lähettänyt s-postilla minulle - Savon Teknian Oy:n osakkeiden myynnistä. Riston ajatus on mielestäni aivan OK. Mutta siinä on yksi ISO MUTTA; kun ja jos Vesannon kunta ei hyväksy Savon Teknia Oy:n esittämää ostotarjousta, niin silloin rahastojärjestely ei onnistu muidenkaan osalta. Onnistumisen edellytyksenä kun on, että KAIKKI ostotarjouksen saaneet tahot hyväksyvät tarjouksen.

Minun oma kantani Savon Teknia Oy:n osakkeiden osalta on, että MYYDÄÄN!

Kun katselen ko. yhtiön taloudellisia tunnuslukuja vuosilta 2004-2007 niin ei hyvältä näytä. Näin maallikkona tulee mieleen, että "yhtiön tarttes tehrä jotain" ja se jotain näyttäisi olevan tässä tapauksessa vapaiden voittovarojen käyttäminen omien osakkeiden lunastamiseen ... onhan tuota jatkoakin yhtiössä suunniteltu ... mutta kun tämä kansallinen ja ylikansallinen taloustilanne on juuri nyt tällainen ... rahastojen apua kyllä tarvitaan, mutta kuka niitä rahastoja ...???

Tässä aiemmin mainitsemistani s-postiini tulleista (kaikki se mitä s-postiini tuli) Riston ajatuksista yksi strategiavaihtoehto;
5) Jos ei myydä lainkaan, Vesannon kunnan osakeomistus tulisi Vesannolla tai Sisä-Savossa siirtää yksityisen holding tai muun yksityisen kunta ja aluekehitystä palvelevan yhtiön hallintaan.

Kehitysosakeyhtiö Hurmos olisi voinut kenties olla tällainen taho. Myös mahdollinen Sisä-Savon Seutukehitys Oy (nimi keksitty) tms. seudullinen taho, voisi kenties olla vastaava hallinnoiva taho. Miksei myös pieni vesantolainen yrityselämämme tukemista varten perustettava puskuriyhtiö.

Kysymyshän kuitenkin on hankkeistuksien rahoituspuitteista ja sitä ohjaavasta toiminnasta.

Siten Vesannolle jäisi myös edustus vähintäänkin yhtymäkokoukseen? Ja mahdollisuus hyödyntää viimeisintä tietoa etupiirissä.

Toisaalta:
Muutoin myisin kyllä omistuksen sillä ehdolla, että Vesannon kunnalle taataan Savon Teknian kautta palveluja yritysten teknologia ja -tuotekehityshankkeiden tarpeisiin - tarvittaessa kirjauttamalla se paperille.
/rs. Näin siis Risto.

PARIT AJATUKSET
"Älä unohda, että ihminen tarvitsee vain vähän elääkseen onnellisen elämän."
-Marcus Aurelius, roomalainen keisari, 121-180-

"Katettu pöytä on kaunein ilmansuunta."
-Johann Nestroy, itävaltalainen näytelmäkirjailija, 1801-1862-



helmikuun 23. päivänä 2009
Lueskelin viikonlopun aikana erästä lehtiartikkelia, jossa kerrottiin, että eettinen johtaminen ja päätöksenteko eivät välttämättä tarkoita hyvää tahtoa ja lempeyttä. Artikkelin mukaan ei ole niinkään itsestään selvää, että hienosti suunnitellut asiat toteutuisivat käytännössä.

Mitä eettisyys, moraali ja johdonmukaisuus ovat ja tarvitaanko niitä ylipäätään päätöksenteossa? Miten hyvä ja oikeudenmukaisuus – oikea ja väärä - liittyvät päätöksentekoon? Etiikka ja moraali käsitetään usein lähes synonyymeiksi. Ne erotetaan kuitenkin joskus niin, että etiikalla tarkoitetaan kokonaisvaltaista ajattelutapaa, jonka pohjalta ihminen suhtautuu moraalisiin kysymyksiin. Etiikka on taas tutkimusala, joka tutkii moraalia ja siihen liittyviä kysymyksiä, kuten eettisen toiminnan periaatteita, oikeaa ja väärää, hyvää elämää, sekä arvojen ja eettisten väittämien luonnetta

Perinteisesti länsimainen etiikka on filosofian osa-alue. Länsimaista etiikkaa ja sen tutkimusta kutsutaan myös nimellä moraalifilosofia, moraalioppi tai filosofinen etiikka. Etiikka on sidoksissa muuhun ajatteluun sen vuoksi, että vastaukset eettisiin kysymyksiin riippuvat usein vastauksista todellisuuskäsitystä tai – muita ajattelun osa-alueita - koskeviin kysymyksiin.

On todennäköistä, että moraalifilosofit ovat aikoinaan hahmottaneet omia - hyvän ja oikean ideoita - nimenomaan siksi, että he ovat kokeneet olevansa tietämättömiä, heikkoja, syntisiä ja affektiensa orjia, koska heillä on ollut eettisiä kokemuksia. Ilman eettistä kokemusta, ilman ahdistavaa, jopa raivostuttavaa, moraalista dilemmaa, kukaan ei viitsisi pohtia hyvän ikuista ideaa.

Artikkelia lukiessani ajatukseni ”sinkoutuivat” kunnallisenpäätöksenteon filosofointiin, kuinkas muutenkaan???!!! Päättäjien on uskaltauduttava katsoa itseään peilistä ja kohdattava omat virheensä ja puutteensa.

Kuntapäättäjät kantavat huolta kuntalaisista, mutta samalla he kokevat velvollisuudekseen toteuttaa omia tavoitteitaan päätöksenteossa. Tästäpä onkin syntymässä ristiriitatilanne, ja tällöin ollaan melkoisen haasteen edessä: miten viedä eteenpäin poliittista päätöksentekoa eettisesti ja johdonmukaisesti?


Voisinpa jopa ajatella, että tiukkapaikka testaa eettisen päätöksentekijän. Eettinen päätöksentekijä pyrkii näkemään ongelmallisetkin tilanteet valintana, jolloin hänellä on käytössään useita vaihtoehtoja ratkaisuksi. Ennen päätöksentekoa eettinen päättäjä hahmottaa, millaisia arvolatauksia vaihtoehtoihin sisältyy. Eettinen päätöksentekijä asetetaan tiukan paikan eteen, sillä samaan aikaan – päätöksenteon kanssa - hänen pitäisi olla herkkä kuuntelemaan kuntalaisia ja varsinkin sitä kuinka kuntalaiset ovat viestineet päätettävänä olevasta asiasta.

Kuntalaisen pitää tuoda viestinsä päättäjille niin selvästi, ettei päätös ainakaan toteutetun viestinnän vuoksi epäonnistu, ei ainakaan viestinnän puutteen vuoksi. Yleensä huonosti viestityt asiat näkyvät huonoina päätöksinä ja jopa tuloslaskelman viimeisellä rivillä saattaa epäonnistuneesta viestinnästä olla nähtävissä viitteitä.

Epäonnistuneet päätökset kertovat miten käy, kun päätöksenteko on näennäistä ja päättäjien keskinäisestä kilvoittelusta syntyy ”päätuote”. Kuinkakohan monta epäonnistunutta tai pikemminkin väärää päätöstä kuntapäättäjät olisivat jättäneet tekemättä, jos kuntalaiset olisivat avanneet suunsa ja selväsanaisesti esittäneet kritiikkinsä? Montako lupaavaa päätösideaa on taas jäänyt raakileeksi, kun toiset päättäjät ovat hymistelleet ”idean isän” ympärillä antamatta omaa tukeansa ja kehityspanostansa sitä kipeästi tarvitsevalle?

Edellä on muutamia "filosofiasiamietteitä" evääksi, kun lähdetään toteuttamaan sisäsavolaista yhteenkuuluvuutta ja ryhdytään pohtimaan neljästä eri kuntakulttuurista (Vesanto, Tervo, Suonenjoki ja Rautalampi) muodostuvaa Sisä-Savo –nimistä kuntaa. Eri teoriamallinen miettiminen etukäteen on viisasta, ettei sitten tarvitse palata entiseen ns. ”häntäkoipienvälissä”.

Eiköhän päättäjien joukosta löydy muutamia persoonia, jotka osaavat vääntää rautalangasta niin dramaattisen esimerkin, että itsestäänselvyydet voi muuttaa oikeaksi elämäksi. Niinhän se on, että tyypillisen huono lopputulos ei johdu yksittäisestä ”teknisestä katastrofista” vaan sen aiheuttavat viestinnän ja päätöksentekokulttuurin ongelmat. Nämä ongelmat ovat voitettavissa, jos ja kun tahtoa riittää filosofoida ratkaisumalleja etukäteen.



PARIT AJATUKSET
"Mikään ei ole vaarallisempaa kuin henkilökohtaisten intressien vaikutus julkisiin asioihin."
-Jean-Jacques Rousseau, ranskalainen filosofi, 1712-1778-

"Usko viisauteesi vain, jos se tulee sydämmestä, ja hyvyyteesi vain, jos se tulee ymmärryksestä."
-Arthur Schnitzler, itävaltalainen kirjailija, 1862-1931-



helmikuun 15. päivänä 2009
Neuvotteluväre on myönteinen - otsikoi S-SS pääkirjoitustaan 12.2, - ja jatkaa; ”Sisä-Savossa on kuntien poliittisten päättäjien keskuudessa aistittavissa tällä hetkellä positiivista värettä. Tästä väreilystä tulee pitää kiinni ja ruokkia sitä, koska kunnat tarvitsevat joka tapauksessa toisiaan tulevina vuosina.”

Niin tarvitsevat ja ovat tarvinneet tähänkin saakka. Yhteistyötä Sisä-Savossa on tehty kautta aikojen, jo vuosikymmeniä. Ei yhteistyö ja sen tarve ole mikään uusi asia, ei ainakaan Sisä-Savossa. Sisäsavolaisen yhteistyötarpeen suurin haaste on yhteistyön toteuttamistavassa.

Kun lukee tämän aamun (15.2.) Savon Sanomia, niin sieltä kumpuaa esille monella tavalla savolaisuuteen liittyvä yhteistyön tarve, joista näyttävämmin esillä ovat ”nokkamiehet” Paronen Kuopiosta ja Tolonen Siilinjärveltä. Tolonen kertoo joidenkin avausten olleen liian suoraviivaisia ja juuri se on haitannut oikeaa – varsinaista – asiaa.

Näitä suoraviivaisia avauksia on ollut myös täällä Sisä-Savossa ja ne ovat haitanneet varsinaisen asian eteenpäinmenoa. Tutuksi on tultava entistä enemmän henkilökohtaisella tasolla ja lähtökohtana on oltava; keskustellaan asiat auki ja sovitellaan ne yhteen. ”Vanhaa kuonoa pitää ravistella”, kuten Paronen lehtiartikkelissa mainitsee.

En tiedä kuinka tutuksi kuntapolitiikassa täytyy tulla, jotta luotettaisi toisiinsa ja oltaisi valmiita tekemään järkeviä päätöksiä. Kuten tämän kirjoitelmani toisessa kappaleessa mainitsen, on Sisä-Savossa tehty yhteistyötä jo vuosikymmeniä. Vuosikymmenten saatossa poliittiset ”nokkamiehet” ovat – ainakin osin – vaihtuneet, mutta aina he ovat olleet tuttuja keskenään ja keskustelleen asiat auki ja sovitelleet ne yhteen – vanhaa kuonoa on ravisteltu.

Saapas nähdä kuinka sitä kuonoa ravistellaan nyt, kun paikallislehtemme pääkirjoituksen mukaan sisäsavolaisten poliittisten päättäjien keskuudessa on aistittavissa positiivista värettä???!!! Mielenkiintoisimpia tässä tulevat olemaan ne ravistelun tulokset - joihin se positiivinen väre - tällä kertaa johtaa?

Savolaisuus näyttäisi olevan kova sana Savon Sanomien S2 -sivuilla tänään sunnuntaina. Yhdellä se sivuista esitellään Maaningan tyttöä Tuulikki Pöllästä, joka on Jaana Pölläsen sisko ja tämä Jaana on - tietääkseni - taas hyvinkin tuttu kesävesantolaisen kapellimestari Risto Hiltusen kanssa - tai on ainakin ollut. En tiedä - saattaa olla - Risto Hiltusen suonissa vesantolaislähtöistä väreilyä, jos ei tämän, niin ainakin sen toisen vesantolaisen Hiltusen Riston on.

Tuulikki laulaa Kuorosodassa (tv:stä tuttu) Marionin tiimissä. Samalla sivulla ”mainostetaan” parrasvaloihin Pöljältä, sieltä Siilinjärven ”nokkamies” Tolosen johtamasta kunnasta, pyrähtänyttä Kristiina Komulaista. Kristiina juontaa tätä Kuorosotaa!

Tässä tuonnoin – vuosia sitten - sain lukea Savon Sanomien ”nurkkavitsistä” jotensakin näin: "Pöljäläismies oli nousemassa Kuopion torinlaidalta linja-autoon ja kysyi kuljettajalta, että paljonkos se kyyti Pöljälle maksaa, johon kuljettaja, no sama verra ku toesillennii.”

PARIT AJATUKSET:
"Miten usein hiipuvat mahtavimmatkin voimat, koska mikään tuuli ei puhalla niihin!"
-Jeremias Gotthelf, sveitsiläinen kirjailija, 1797 - 1854-

"Jos haluat elää iloisesti, kanna mukanasi kahta säkkiä, toista antamista varten, toista sinne panemista varten. Silloin muistutat prinssejä, ryöstät ja teet onnellisiksi maakuntia."
-Johann Wolfgang von Goethe, saksalainen runoilija, 1767 - 1835-

helmikuun 7. päivänä 2009
Lueskelin lauantaiaamupäivällä (7.2.) Helsingin Sanomien kuukausiliitettä, jonka viimeisellä aukeamalla ”esittäytyy” meille monille - menneiltä vuosilta - televisiosta tuttu meteorologi Juha Föhr otsikolla - Vanha diiva viihtyy varjossa. Tekstissä Juha Föhr sanoo myös ”En voisi viettää vapaa-aikaani kattoon tuijotellen. Elämänlaatu merkitsee minulle itseni älyllistä kehittämistä.”

Lehtijutussa Föhr sanoo kuunnelleensa viimeaikoina mm. roomalaista oikeutta koskevia luentoja sekä opiskelevansa kileliä; italiaa, saksaa, ranskaa ja venäjää. Hän kertoo olevansa kiinnostunut suurista linjoista, koska lyhytnäköinen ajattelu ei johda mihinkään. Juuri tämä – lyhytnäköinen ajattelu – on se, joka nappasi minun ajatukseeni siinä määrin, että ajatukseni lähtivät ”laukkaamaan” kuntapolitiikkaan.

Meidän kuntalaisten ei pitäisi olla niin lyhytnäköisiä tulevaisuutemme suhteen, että annamme kuntapäättäjien tehdä sellaisia päätöksiä kuin päättäjät itse haluavat. Kaikkien kuntalaisten olisi kiinnostuttava omasta tulevaisuudestaan ja pyrittävä vaikuttamaan tulevaisuuteensa omien vaikutuskanaviensa kautta. Emme saa viihtyä varjossa – emme ainakaan liian pitkään kattoa tuijotellen, sillä oman elämisemme laatu on kyseessä!

Kuntalaisten osallistuminen kotikunnan päätöksentekoon edellyttää luonnollisesti omakohtaista kiinnostusta kunnan asioihin ja halua vaikuttamiseen. Yksilöllisten edellytysten ohella kuntalaisten osallistumiseen vaikuttavat mm. ne, millaisia mahdollisuuksia osallistumiseen ja vaikuttamiseen on tarjolla?

Nyt uuden valtuustokauden alussa onkin hyvä kysyä miten kotikuntamme Vesanto huolehtii kuntalaistensa tiedonsaannista sekä asukkaiden ja palvelujen käyttäjien osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksista.

Päätöksenteon avoimuus on yksi demokratian kulmakivistä. Pelkkä päätöksistä tiedottaminen
ei vaan näyttäisi riittävän. Kunnan on jo lain mukaankin tiedotettava myös vireillä olevista asioista. Valmisteluvaihe - ja siitä tiedottaminen - onkin kuntalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien kannalta usein kaikkein olennaisinta.

Kuntalain 27 §:ssä on esimerkinomainen luettelo niistä toimenpiteistä, joilla kuntalaisten osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää:

1. palvelujen käyttäjien valitseminen kunnan toimielimiin
2. kunnan osa-aluetta koskevan hallinnon järjestäminen
3. tiedottaminen ja kuulemistilaisuuksien järjestäminen
4. asukkaiden mielipiteen selvittäminen ennen päätöksentekoa
5. yhteistyön järjestäminen kunnan tehtävien hoitamisessa
6. oma-aloitteisen asioiden hoidon, valmistelun ja suunnittelun avustaminen
7. kunnallisen kansanäänestyksen järjestäminen

”Osallisuuspykälää” on jossain määrin moitittu hampaattomaksi ajatuksella, että kunnallehan ei koidu sanktioita, vaikka se ei mitään mainituista keinoista käyttäisikään. Ja näinhän se valitettavasti on!

Kuntalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien kannalta on tärkeää, että kuntaorganisaatiosta annetaan kuvaus, jonka perusteella kuntalainen tietää, minkä tahon puoleen voi kääntyä, jos haluaa johonkin tiettyyn asiaan pyrkiä vaikuttamaan.

Yleensä kuntien kotisivuilta löytyvät tiedot luottamuselinten – valtuuston, hallituksen ja lautakuntien jäsenistöstä, nämä tiedot löytyvät myös Vesannon kunnan kotisivuilta. Niin ikään valtuutettujen yhteystiedot – osoite ja/tai puhelinnumero ja/tai sähköpostiosoite – ovat saatavissa kotikuntamme kuntalaisten käyttöön lähes jokaisen valtuutetun osalta. Hallituksen ja etenkin lautakuntien jäsenten yhteystiedot ovat myös melko kattavasti saatavilla.

Tässä edellä mainitussa HS:n kuukausiliitteessä on myös mielenkiintoinen artikkeli opetusministeristämme Henna Virkkusesta. Artikkelissaan hän kertoo mm. jääneensä puolen pisteen päähän opiskelupaikasta Jyväskylän yliopistoon – siis ensimmäiselle varasijalle – kesällä 1994. Kun kesän aikana ei kuulunut kutsua yliopistoon, joka kieli siitä, että kukaan valittu ei perunut paikkaansa – hän soitti opiskelijaksi valitulle Arto Nybergille (myös tv:stä tuttu), että lykkää Arto opintojesi aloitusta, niin hän pääsisi aloittamaan. Nyberg ei lykännyt.

Tässä opetusministeriämme koskettelevassa lehtiartikkelissa näyttää olevan myös otsikko ”Pitäisikö Virkkusta varoittaa, että tällainen huumori voi olla hänelle kohtalokasta (tällä viitataan Virkkuseen poliittiseen kepeään liioitteluun)?

Kuinkahan kohtalokasta se tämä (vähäinen) blogi -huumori on ollut minulle, kun jäin syksyn vaaleissa ensimmäiseksi varavaltuutetuksi yhden kokonaisen pisteen erolla (äänellä). Pitäisiköhän minunkin soittaa ja yrittää ... ????

PARIT AJATUKSET:
"Mitä suuremman vaikeuden ihminen voittaa, sitä suurempi hänen voittonsa on."
-Marcus Tullius Cicero, roomalainen valtiomies, puhuja ja filosofi, 106-43 e.Kr.

"Kun raivaat pois hierarkiset esteet, ihmettelet itsekin, mitä kaikkia ideoita niiden alta paljastuukaan."
-Gerhard Cromme, teollisuusjohtaja, syntynyt 1943-

TAMMIKUU 2009

tammikuun 30. päivänä 2009
Kunnallispolitiikka antaa aina aihetta tyytymättömyyteen. Tyytymättömyys on hyvä renki, mutta huono isäntä.

Varsinkin silloin kun narisijatyytymätön ei kanavoi tyytymättömyyttään toimintaan, vaan keskittyy valittamaan. Tyytymättömän suusta tulee hyvin harvoin rakentavaa ehdotusta.

Nuoremmasta sukupolvesta sanotaan usein ”isot tavoitteet, pieni ego”. Voi olla, että nuoremmat sukupolvet muuttavat ego -ajatteluaan omien arvojensa suuntaan ajatuksella; "me ymmärrämme tulevaisuuden kehitystrendejä ja muokkaamme niistä ihmisille sykähdyttäviä asiakokonaisuuksia – tässä ja nyt".

Nuoremman sukupolven edustajia olisikin nähnyt – useamman - mielellään vesantolaisen kunnallispolitiikan johtopaikoilla. Mutta on toki hyvä juttu se, että heitä on saatu yleensä mukaan kuntapolitiikkaan.

Kun esitän kysymykseni yllättävälle taholle, saatan saada yllättävän vastauksen. Aivotoimintaani avartaa kummasti, kun huomaan, että joku osaa katsoa läpeensä tuttua tilannetta aivan eri kantilta kuin itse katson.

Nykyajan nettisukupolvi ei automaattisesti kunnioita auktoriteetteja, ei sitten alkuunkaan. Eikä tarvitse. Tiedon jakajaa pitää arvostaa enemmän kuin tiedon omaajaa, joka panttaa sitä. Nuoret ovat kehitysoptimisteja.

Johtamisguru Gary Hamel peräänkuuluttaa uudenlaista johtamista, joka kyseenalaistaa huippujohtajien ylivertaisen viisauden. Aivan kuten netissä syntyy – nettisukupolven myötä - uutta tietoa ja innovaatioita vapaaehtoisen yhteistyön varassa, samalla tavalla myös johtavien kuntapäättäjien pitäisi antaa kaikille päätöksentekijöille mahdollisuus osallistua päätöksenteon valmisteluun.

Onkin kiinnostavaa nähdä toteutuuko Hamelin kehitysoptimismi. Hän kun uskoo siihen, että myös perinteisten organisaatioiden johtajajäärät voivat muuttua. Tarvitaan vain avointa keskustelua, kriittisiä kysymyksiä ja uusia toimintatapoja, joihin voi ottaa edistyneemmiltä – nuorelta sukupolvelta – mallia.

Hyviä päättäjiä tarvitaan huonoinakin aikoina. Päättäjäporukan imago on äärimmäisen tärkeä, jos he haluavat olla positiivisesti kiinnostava kohde parhaitten osaajien keskuudessa, siis sen nuoremman nettisukupolven!

PARIT AJATUKSET:
”Arvostakaa nuoria! Miten voitte tietää, ovatko he jonakin päivänä kaikkea sitä, mitä te olette nyt.”
- Konfutse, kiinalainen filosofi, 551-479 e.Kr.


”On onnellista asua perityssä talossa. Tähän onneen liittyy kuitenkin eräs puute: se, että ei ole saanut olla itse rakennuttaja.”
- Wilhelm von Scholz, saksalainen kirjailija, 1874-1969 -


tammikuun 18. päivänä 2009
Meillä Vesannon kunnassa ovat luottamusmiespaikat vielä jakamatta – ovat ainakin lopullista sinettiä vaille valmiit. Niinhän sitä sanotaan monessa yhteydessä – ehkä myös tässä – asia tai työ on aloittamista vaille valmis. Näiden luottamusmiespaikkojen jaon – ainakin johtavien – en voi sanoa olevan aloittamista vaille valmiina, mutta se voin kylläkin sanoa, että valmista ei ole tullut, vaikka on aloitettu.

Ottamatta kantaa kehenkään yksittäiseen vesantolaiseen persoonana saanen todeta, että nykyisin pitää - Vesannollakin - kiinnittää yhä enemmän huomiota luottamushenkilötoiminnassa vuorovaikutus- ja sosiaalisten taitojen merkitykseen. Taustalla ovat yhteiskuntamme muutokset ja luottamushenkilöiden yhä kasvavat osaamisvaatimukset.

Elämme palveluyhteiskunnassa, jossa ihmisten persoonallisilla ominaisuuksilla on suuri merkitys – ja se koskee myös poliittisia päättäjiä, niin valtakunnan tasolla, kuin myös meillä täällä Vesannolla. Vuorovaikutustaidoista ja sosiaalisista taidoista on monenlaista hyötyä - liike-elämä on tämän tiedostanut jo hyvin varhain - politiikassa vuorovaikutustaidot on todettu erityisen hyödyllisiksi.

Vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot kohottavat luottamushenkilön kompetenssia eli pätevyyttä omalla alallaan. Ne mahdollistavat korkeatasoisen yhteistyövuorovaikutuksen ja luovat yhteenkuuluvuutta ihmisten välille. Ne antavat hyvän pohjan yhteistoiminnalle ja keskinäiselle kanssakäymiselle. Usein vuorovaikutustaitoja pidetään itsestään selvyytenä, ikään kuin jokainen oppisi ne luontaisesti – kuten kävelyn ja puhumisen. Näin ei kuitenkaan näytä olevan!

Lähtökohtana vuorovaikutuksen hedelmälliselle toimivuudelle ovat sosiaalisesti toimiva ympäristö ja ulospäin suuntautuneet persoonallisuudet. Ja juuri tätä - sosiaalisesti toimivaa ympäristöä ja näitä ulospäin suuntautuneita persoonia - me tarvitsemme Vesannon kunnan tulevaisuuden luomisessa, ja tulevia haasteita neuvottelemalla ratkottaessa.

Neuvottelu, se on juuri sitä vuorovaikutusta parhaimmillaan. Neuvottelutyyli on taas riippuvainen neuvottelijan persoonallisuudesta. Neuvottelutyylejä on – varmaan - yhtä monta kun on neuvottelijaakin. Neuvottelutyyleissä sanotaan olevan neljä erilaista päätyyliä: suostutteleva, jämäkkä, vakuuttava ja joustava neuvottelutyyli. Nämä tyylit sisältyvät vuorovaikutuksen peruskategoriassa alistumisen, ystävällisyyden, dominoivan ja aggressiivisuuden kategorioihin (lähde: Vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot -kirja)

Jokainen - tai ainakin jokainen, joka pyrkii johtavaan poliittiseen asemaan, siis vallan käyttöön – löytää jostakin edellä mainitusta neuvottelutyylistä itsensä. Jos ei itse löydä, niin kyllä se naapuri löytää!!!!?????

Ja eikun siitä vaan - persoonallisuudet peliin - ja neuvottelemaan vuorovaikutteisen sosiaalisesti!

PARIT AJATUKSET:
” Jos katsot pelkoa silmiin, se iskee sinulle silmää.”
- Venäläinen sananparsi -

” Ehkä on olemassa parempia aikoja, mutta tämä aika on meidän.”
- Jean-Paul Sartre, ranskalainen filosofi ja kirjailija, 1905 -1980 -

”Kaupan avaaminen on helppoa. Vaikeaa on sen aukipitäminen.”
- Kiinalainen sananparsi -

tammikuun 9. päivänä 2009
No, nyt se on sitten tehty ja aivan omakätisesti allekirjoitettu yhtenä allekirjoittajana viidestä ”kunnallisvalituspapru”.

Tämä ”valituspapru” koskee Vesannon kunnanvaltuuston joulun alla (15.12.2008) pidettyä kokousta. Tässä kokouksessa oli hyväksyttävänä mm. Vesannon kunnan talousarvio vuodelle 2009.

Kyllä toki kyseistä kunnallisvalitusta allekirjoittaessani tunsin piston sydämessäni … mutta kirjoitin kuitenkin, kuten lehtijutussa (SS 6.1.2009) olen luvannut.

Valtuustonkokouksessa talousarvion 2009 käsittelyn ”päällä ollessa" valtuutettu Veli teki muutosesityksen talousarvion tekstiosaan (liittyen perusturvahallinnon isäntäkunta-asiaan) niin, että lykätään perusturvan isäntäkuntana aloittavan - Rautalammin kunnan - aloitusajankohtaa vuodella eteenpäin. Siis näin: Rautalammin kunta aloittaa perusturvaisäntäkuntana 1.1.2010 eikä 1.1.2009 kuten budjetin tekstiosassa kirjoitetaan.

Tässä vaiheessa valtuustonpuheenjohtaja Esko totesi valtuutettujen joukossa olevan jäävejä (kuntalaki 52 § 1 mom.) asian käsittelyn suhteen ja niin minut jäävättiin kolmen muun valtuutetun kanssa asian käsittelystä. Todettakoot tässä samalla, että Velin tekemä esitys hävisi äänestyksen jälkeen - puheenjohtaja Eskon - äänen ratkaistessa.

No tässä tämä jääväämisasia siinä yhteydessä ja tähän tyytyminen …. mutta kun hyväksytty kokouspöytäkirja tuli julkisuuteen, niin tämän julkitulleen pöytäkirjan mukaan mm. minut on jäävätty KOKO talousarvion käsittelystä - JA JUURI TÄMÄ TOTAALINEN JÄÄVÄÄMINEN - on se seikka, joka kirvoitti minut allekirjoittamaan kunnallisvalituksen, sillä en yhdy pöytäkirjan mukaiseen päätökseen; olevani jäävi koko talousarvion käsittelyn osalta.

Tässä on tietenkin huomioitava myös se seikka, että valtuutettu Velin esittämä tekstimuutos sattuu koskemaan, juuri tätä, perusturvaisäntäkunta-asian siirtämistä yhdellä vuodella eteenpäin - juuri sitä asiaa - jota myös olen itse esittänyt jo aikaisemmin yhteistyötoimikunnassa ja kunnanhallituksessa. Tosin myös kunnanhallituksessa minut jäävättiin (kl 52 § 1 mom. = yhteisöjäävi) jälkikäteen ja pidettiin asian tiimoilta uusi kokous.

Kuten em. kunnanhallituksen kokouksen päätyttyä - jossa esitykseni HÄVISI isäntäkuntamallin aloittamisen lykkäämisestä vuodella - sanoin tuolloin "kiukkuni" nielenväni (tässä asiassa) ja näin teinkin - muutaman keskustelun ja puhelun jälkeen.

Mutta kun SITTEN tässä valtuuston kokouksessa tulin jäävätyksi koko talousarvion käsittelyn ajaksi (kts. valtuuston 15.12.2008 kokouspöytäkirja 64 §), niin olen katsonut aiheelliseksi laittaa nimeni kunnallisvalitukseen, jonka myötä - toivottavasti - talousarvion käsittelystä jääväämiseni ja samalla myös isäntäkunta-asia tulee uudelleen käsiteltäväksi – jos tulee?

Perusteluna koko näkemykselleni isäntäkuntamallin käyttöönoton lykkäämiselle on ollut yksiselitteisesti se, että; asia on lähes ala-arvoisen huonosti valmisteltu, Rautalammin kunnassa ei ole ko. hallintokunnalla vakinaista asiansaosaavaa johtavaa viranhaltijaa, eikä kuntien yhteinen perusturvahenkilöstöorganisaatio ole puoliksikaan valmis puhumattakaan tukipalveluiden toimimisesta Rautalammin ja Vesannon kuntien välillä. Kuinka henkilöstö jaksaa ja tuntee olonsa motivoituneeksi ja turvalliseksi - kysympähän vaan?

Voin vain - saamani tiedon perusteella - arvailla perusturvapalveluiden toimivuutta kuntalaisiin päin. Perusturvapalveluiden tarjoaminen kuntalaisille on sentään PERUSTEHTÄVÄ perusturvahallintokunnan osalta?

Ja lisäksi, näen tämän ”yhteistyöviritellyn” vain välivaiheena ja ylimääräisenä vaivana molemmille kunnille suurempaan kokonaisuuteen mentäessä, johon olemme lähitulevaisuudessa pakotetut.

Henkilökohtaisesti minulla ei ole ”antipatioita” ketään yksittäistä henkilöä kohtaan ei Rautalammilla eikä Vesannolla.

Kunnallisvalitus, mikä se sitten on?
Valtuuston ja kuntayhtymän päätökseen sekä kunnanhallituksen ja lautakunnan oikaisuvaatimuksen johdosta antamaan päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella hallinto-oikeudelta. Kunnallisvalitus on tehtävä kirjallisena. Kunnallisvalituksen voi tehdä asianosainen eli se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa ja kunnan jäsen.

Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Jos päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös muut asianosaiset ja kunnan jäsenet. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista kirjallisella valituksella lähimmälle hallinto-oikeudelle.

PARIT AJATUKSET:
"Elämä on ihastuttavaa, sitä pitää vain katsoa oikeiden silmälasien läpi."
- Alexander Dumas vanhempi, ranskalainen kirjailija, 1802-1870 -

"Se, että haluaa mielipuolisessa maailmassa olla järkevä, on jo itsessään mielipuolista."
- Voltaire, ranskalainen kirjailija ja filosofi, 1694-1778 -

"Jos jalomielisyyden on oltava täydellistä, sen täytyy sisältää pieni annos kevytmielisyyttä."
- Marie von Edner-Eschenbach, itävaltalainen kertoja, 1830-1916 -