Henkilökohtaistaminen on tämän päivän ammatilliseen koulumaailmaan liittyvää terminologiaa: opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma, johon kirjataan yksilölliset osaamisen tunnistamista, tunnustamista, hankkimista ja osoittamista sekä ohjaus- ja tukitoimia koskevat tiedot. Edellä mainitun kehittämissuunnitelman laatimisesta vastaa koulutuksen järjestäjä, ja laatii sen yhdessä opiskelijan kanssa.
Koulutuksen järjestäjän tehtävänä on suunnitella tutkinnon tai koulutuksen perusteissa edellytetyn ammattitaidon tai osaamisen hankkiminen, jos opiskelijalla ei ole osaamisen osoittamiseksi tarvittavaa aiemmin hankittua osaamista.
Koulutuksen järjestäjän on tehtävä yhteistyötä alueen työelämän, muiden ammatillisten koulutuksen järjestäjien, lukiokoulutuksen järjestäjien, korkeakoulujen, perusopetuksen sekä nuorisotyötä tekevien tahojen kanssa.
Edellä mainittu kuvaus ei ole, millään muotoa, tarkoitettu täydellisenä ja tyhjentävänä kuvauksena ammatillisen koulutuksen henkilökohtaistamisen toteuttamisesta. Tarkoitukseni on avata sitä, kuinka vastuullinen ja laaja-alainen tehtävä koulutuksen järjestäjällä on jo pelkästään opiskelijan henkilökohtaistamisessa, saatikka sitten koko koulutusprosessin hoitamisessa! Joissain tilanteissa kysymykseen saattaa nousta jopa Sateentekijän haasteet? 😊
Yhteisten asioiden hoitajille, tai ainakin hoitotehtäviin valittaville, pitäisi myös tehdä henkilökohtaistaminen (vähän samoilla kriteereillä kuin ammattiin opiskeleville tehdään), jolloin saataisiin yhä paremmin esille kandidaattien henkilökohtaiset ominaisuudet ja sitä kautta parempi kuvaus kyvykkyydestä hoitaa yhteisiä asioita.
Yksi, yhteisten asioiden hoitajiin, kahdeksaan puoluejohtajaan, kohdistuva ”henkilökohtaistaminen” tehtiin HS-gallup kyselyssä (HS ti 6.2.2018 ja HS ma 12.2.2018 kolumni Antero Mukka). Kyselyssä esitettiin 19 ominaisuutta ja pyydettiin vastaajia merkitsemään, ketä kaikkia kahdeksaa puoluejohtajaa kukin ominaisuus sopii kuvaamaan. Kyselyn tuloksena muodostui puoluejohtajan kokonaisimago. Gallupin ”voittaja puoluejohtajan” ominaisuuksista nostettiin esille muun muassa seuraavia määritteitä: taisteleva, karismaattinen, rohkea, suvaitsevainen, inhimillinen….
Näitä HS-gallupin 19:ää ominaisuusmääritettä voidaan käyttää yleisemmin yhteisten asioiden hoitajien henkilökohtaistamisessa. Tällöin on määritettävä/kuvattava/pisteytettävä henkilökohtaisen osaamisen yksilölliset sisällöt/ominaisuudet määritteille: rohkea, taisteleva, pätevä, määrätietoinen, asiallinen, suunnitelmallinen, inhimillinen, yhteistyökykyinen, tasapainoinen, suvaitseva, spontaani, rento, mukava seurata mediassa, esittää kiinnostavia ajatuksia, voisin hyvin asua naapurissa, mukava käydä lounaalla/lasillisella, haluaisin tutustua tarkemmin ihmisenä, karismaattinen henkilö, turhan värikäs yksityiselämä.
Näin saadaan yhteismitalliset mittarit. Mittareita käyttäen voidaan laatia henkilökohtainen osaamisenkehittämissuunnitelma, jos sellainen ylipäätään nähdään tarpeelliseksi. -Jos, osaamisenkehittämissuunnitelmalle ei ole tarvetta, on meillä - jo tässä vaiheessa - käytettävissämme valmis Sateentekijä 😊.
Verkkovalmennukset.fi määrittelee Sateentekijän seuraavasti: ”Sateentekijä tarkoittaa käytännössä henkilöä, joka lähes ”maagisesti” pystyy tekemään elämässään asioita, jotka vaikuttavat ulkopuolisille mystisiltä. Mystisiltä sen takia, että tämä Sateentekijä vain jotenkin käsittämättömällä tavalla saa asiat toimimaan vaikeissakin tilanteissa.”
Tämmöistä kontemplointia tänään 😊.