Muutama ajatus vapaudesta ja oikeudesta, joita koronavirustauti [COVID- 19] jossain määrin häiritseen.
Tekstin tuottaminen Raimo Kovanen: Positiivisella vapaudella tarkoitetaan yleisesti tietyn ihmisideaalin mukaista elämää, siis vapaaksi ihmiseksi käsitetään sellainen ihminen, joka toteuttaa autenttisen [aito, alkuperäinen] tai parhaan itsensä. Geneveläis-ranskalainen filosofi Rousseau, Jean-Jacques [1712-1778], saksalainen filosofi Hegel, Georg Wilhelm Friedrich [1770-18319], saksalainen filosofi Herder, Johann Gettfried [1744-1803], preussilainen filosofi Kant, Immanuel [1724-1804] sekä preussilainen filosofi Marx, Karl [1818-1883] ylistivät positiivisen vapauden merkitystä ja pitivät positiivista vapautta tärkeänä.
Negatiivisella vapaudella tarkoitetaan vapautta ulkoa tulevasta pakottamisesta, väkivallasta ja pakkovallasta. Voidaan siis ajatella ihmisen olevan vapaa, jos toiset ihmiset tai yhteiskunnalliset instituutiot esim. viranomaiset, poliittiset päätöksentekoelimet ja sääty- tai kastijärjestelmät eivät rajoita hänen toimintaansa, elikkä eivät puutu hänen ruumiilliseen koskemattomuuteensa, omaisuuteensa tai sopimusvapauteen. Negatiivisen vapauden toteuttamiseksi riittää, että muut eivät loukkaa näitä edellä mainittuja henkilön ominaisuuksia, siis muiden velvollisuus rajoittuu vain toisen negatiivisen vapauden loukkaamattomuuteen. Englantilainen filosofi Hobbes, Thomas [1588-1679], englantilainen filosofi Locke, Johon [1632-1704] sekä niin ikään englantilainen filosofi Mill, John Stuart [1806-1873] perustivat vapauskäsityksensä pitkälti negatiivisen vapauden käsitykseen.
Ymmärtääkseni tämän päivän demokraattiset oikeusvaltiot ovat käytännössä negatiivisen ja positiivisen vapauden kompromisseja. Lailla pyritään takamaan yksilölle sekä oikeus välttyä mielivallalta, vapaus harjoittaa perusoikeuksiaan: sananvapaus, kokoontumisvapaus ja uskonnonvapaus. Niin julkinen sektori kuin julkisen sektorin ja yksityisen sektorin toiminta on pyritty järjestämään niin, että positiivisen vapauden mukainen mahdollisuus mm. koulutukseen ja terveydenhuoltoon ainakin jossain määrin toteutuu.
Ajatuksia oikeudesta. Aluksi on syytä todeta, että oikeuden merkitys, siis merkitys, yhteiskunnassa eri toimijoille on erilaista esimerkiksi yksilöt, yritykset, julkisyhteisöt jne., vaikkakin laki on kaikille sama. Oikeudella vaikutetaan kaikkien yhteiskunnan toimijoiden käyttäytymiseen jollain muotoa: asettamalla kieltoja, rajoituksia, velvollisuuksia ja rajoittamalla toimintavapauksia. Oikeus on keskeinen osa yhteiskunnallista päätöksentekoa. Voidaankin ajatella sen [oikeuden] olevan päätöksenteon fokuksessa, koska poliittiset päätökset toteutetaan nimenomaan lainsäädännön avulla. Oikeus on konkreettinen, tunnistettavissa oleva ja objektiivinen periaate. Oikeus ei ole mielipidekysymys.
On kuitenkin huomioitava, että oikeus ja laki eivät ole sama asia. Oikeus on kielellistä. Oikeusnormit kirjoitetaan lakiteksteiksi, joista normit ja niiden sisältö on pystyttävä selvittämään. Kieli on aina epätäydellistä ja juuri tämä - kielen epätäydellisyys - aiheuttaa sen, että lait ovat tulkinnallisia. Lain sanamuoto [lakiteksti] ei kovinkaan useasti anna suoraa vastausta siihen, miten yksilön, yrityksen tai julkisyhteisön [viranomaisen] tulee tietyssä laintulkintatilanteessa toimia.
Lakia tulkittaessa onkin kiinnitettävä erityistä tarkkaavaisuutta siihen, ettei lakien tulkintaan vaikuta esimerkiksi ratkaisujen taloudelliset ja/tai yhteiskunnalliset vaikutukset eivätkä moraaliset ja/tai uskonnolliset arvot ja arvostukset, elleivät säännökset itsessään nimenomaisesti tätä edellytä. Oikeus ja erityisesti lainsäädäntöratkaisut ovat keskeisin yhteiskunnan ohjauskeino ja valtiollisen vallankäytön väline. Myös jukista taloutta koskevaa päätöksentekoa ohjataan hyvin pitkälti lainsäädännöllä. Edellä vähän pohdintaa niinkin arkisesta asiasta kuin vapautemme ja oikeutemme, joita tällä hetkellä tuo mokoma koronavirus pyrkii jossain määrin rajoittamaan.