Tämän tekstin kirjoittaja on Raimo Kovanen. HS [21.3.] kirjoittaa: "Puheenjohtaja Jarkko Eloranta kertoo järjestönsä ehdottaneen Satoselle, että hallituksen pitäisi jäädyttää työehtosopimusten yleissitovuus nykyisille aloille kymmeneksi vuodeksi. Näin voitaisiin tarkkailla rauhassa, miten hallituksen ajamat muutokset käytännössä työmarkkinoilla vaikuttavat. Ehdotus oli kuvaava, sillä se oli hallituksen ja työnantajajärjestöjen näkökulmasta lähempänä provokaatiota kuin vakavaa neuvottelutarjousta."

HS kirjoittaa edelleen: "SAK ei halua luoda mielikuvaa, että se olisi valmis hyväksymään hallitusohjelman, kunhan hallitus tekisi sille edes pienen vastaantulon." No just, mikähän hallitusohjelman hyväksyjätaho SAK ylipäätään on - kysynpähän vaan?

Kun edellisten sitaattien sanomaa yritän [mielenkiinnosta] analysoida sidosryhmäosaamiseen liittyvän oma ego pelissä -näkökulmasta pohjaten ajatuksiani kirjoittamani kirjan HENKILÖBRÄNDI OSANA SIDOSRYHMÄKOMPETENSSIA sanomaan. Eittämättä mieleeni tulee 'perspektiivi' oman edun maksimoinnista --> oman edun maksimointia voidaan pitää rationaalisena toimintana, jolloin etuun perustuva näkemys rationaalisesta käyttäytymisestä, epäitsekkäästäkin, voidaan tulkita pyrkimykseksi maksimoida omaa etuaan [lue SAK:n etu]. Neoklassinen taloustiede näkee ihmisen olevan vapaa tekemään valintoja riippumatta moraalista tai sosiaalisista siteistä, --> pyrkimyksenä, jopa ainoana sellaisena, oman edun maksimointi.

Nykyaikana vallitsevan näkemyksen mukaisesti talousteoriassa sidosryhmien toiminta, varsinkin preferenssien [taipumus, mieltymys] kautta, kuvastaa viimelopuksi oman edun [tässä SAK:n edun] tavoittelua, vaikkakin modernin kansantaloustieteen isä Adam Smith [1723-1790] teoksessaan Kansojen varallisuus ei näe oman edun tavoittelua ainoana ihmistä määrittävänä luonteenpiirteenä. Tässä yhteydessä voisikin ajatella SAK:n kaipaavan menneitä aikoja TAI ei ainkakaan halua päästää siitä otettaan.

Kirjoittaessani tätä tekstiä taustalta kuuluu AITO ISKELMÄ -radio ja sieltä lävähtää Tapani Kansan iskelmä: Tulkaa tytöt takaisin. Tämän kappaleen tekstitys antaa vahvistusta ajatukselleni: SAK kaipaa menneitä aikoja.

Kansan kappaleen sanoja voisi hiukan muuttaa kontekstiin sopivaksi:

On työt eilisestä paljon muuttuneet
On monet viehättävät edut puuttuneet
Se charmi vapauteen ei kuole milloinkaan
SAK onnellinen on, jos takaisin vanhan saa

On Tää koko nousukausi sodan jälkeinen
Ollut nousukautta pienen ihmisen
Jää kotikonnut rakkaat, kun SAK:n kassiin pakkaat
Niin olemasta lakkaat, sä onneton kanssa tuttujen

Kun kerran päättäjät sen päätti uudistuksineen
Nyt tahdon opiskella taikka työtä teen
Niin käy kotikonnut myös, etkä kaupungissa onnu
Jos itsesi oot ollut, sen vaihtanut oot vapauteen

Tulkaa työt takaisin ja olkaa niin kuin pitääkin
Pankaa SAK menemään, tai kuolen ikävään
Tulkaa työt takaisin ja olkaa niin kuin pitääkin
Olkaa niin kuin ootte vaan, he SAK:ssa kaikki entistä kaipaa vaan

Se mikä kasvoistanne tänään kuvastuu
On maan hallituksen toive, joka toteutuu
Kun mainosvalot loistaa, ne kriittisyyttä poistaa
Ja ihmisyyttä soistaa, ja todelliset arvot loistaa

Nää herrat, toimijat menneiden
SAK täyttää aivokoppaan jääneen entisen
Hallitus näyttää uuden ajan hengen, eikä niin kuin ennen
Tuo kahlittu työläinen, pelottava, onneton

SAK karski impeään käy turhaan etsimään
Vain vapauden luomuksiaan kaikkialla nään
Se mitä tulee elämään, on impi itsessään
Niin kuin autoansa kohtelee, hän myöskin vapauttaan

Sä tyttö tunturin tai laitakaupungin
Kun käytät aivojas, niin pärjäät paremmin
Se luonnollisuus aito, ja mielenterveys
On elämisen taito, on siinä sulle kelpo sivistys

Tulkaa työt takaisin ja olkaa niin kuin pitääkin
Pankaa SAK menemään, tai kuolen ikävään
Tuokaa työt takaisin ja olkaa niin kuin pitääkin
Olkaa niin kuin ootte vaan, he SAK:ssa kaikki entistä kaipaa vaan

Tulkaa työt takaisin ja olkaa niin kuin pitääkin
Olkaa niin kuin ootte vaan, he SAK:ssa kaikki entistä kaipaa vaan.

"SAK ei aikonutkaan lopettaa lakkoja" kuului otsikko Hesarissa.