Kun tässä viime viikkoina olen seurannut [monen muun tavoin] yhden eduskunnan valvonnassa olevan itsenäisen julkisoikeudellisen laitoksen – laitoksen, jonka nimeä kantaa myös kohtuullisen tunnettu suomalainen artisti - pääjohtajan toimintaa, niin en voi kuin ihmetellä.
Perehtyessäni kohtuullisen `tehokkaasti´ sidosryhmätoimintaan, niin ihmettelyni suuntautuu kyseisen julkisoikeudellisen laitoksen ylimmän johdon johtamistapaan. Mieleeni tulee, jo kulunut lausahdus, divide et impera –> Rooman valtakunnan käyttämä `menetelmä´ ettei vaan pääse syntymään yhtenäistä vaikutusvaltaista ryhmittymää, joka voisi haastaa vallalla olevat vallanpitäjät.
Sidosryhmäkompetenssissa vallankäyttö viittaa kykyyn ja taitoon saavuttaa tavoitteet mahdollisimman vähin vaurioin –> taitoa suhteiden ohjaamiseen, vaikuttamista sidosryhmiin muokkaamalla vuorovaikutustilanteita. Sidosryhmäkompetenssiin liittyvä vallankäyttö ei välttämättä `sisällä´ muodollista valta-asemaa [ko. laitos sisältää] vaan sidosryhmäosaajan vuorovaikutustaitojen oivaltavaa käyttöä.
No, entä sidosryhmäosaaminen, mitä se on? Sidosryhmäosaaminen on osa sidosryhmäkompetenssia, jonka ytimessä on kyky yhdistää, omaksua ja hallita monilla yhteiskunnan osa-alueilla tarvittavia vuorovaikutustaitoja. Sidosryhmäosaaja hallitsee sidosryhmäajatteluun liittyvän sidosryhmävuoropuhelun, jonka fokuksessa on kysymys: miksi, milloin ja kuinka osa ihmisistä löytää toisia paremmin mahdollisuuksia ja kuinka he taitojaan osaavat jostain syystä hyödyntää paremmin kuin monet muut omassa sidosryhmätoiminnassaan?
On ilmeistä, että vallankäyttäjä ja vallan kohde ovat keskenään valtasuhteessa, johon liittyy keskeisesti vastavuoroinen kamppailu. Valta nähdään pyrkimyksenä vaikuttaa toisen ihmisen toimintaan. Valta voidaan käsittää yksilöllisenä- tai sosialisoituneena valtana. Yksilöitynyttä vallankäyttöä pidetään vallan muotona, joka ’heikentää’ spontaanisti toisen valta-asemaa –> nollasummapeliä. Sosialisoituneeseen valtaan [kollektiivinen valta] otetaan mukaan useampia sidosryhmiä, jolloin valta vahvistaa kaikkien mukanaolevien tahojen tavoitteiden määrittämistä –> muodostuu ryhmätavoite/tavoitteet.
Vallan aspekti on monisäikeinen ja moni-ilmeinen ilmiö, joka helposti liitetään narsismiin –> narsistinen henkilö useasti ihannoi valtaa. Valta sinällään `läpäisee´ koko ihmisen maailmankatsomuksen – maailman ja siitä syystä sitä on hyvä tarkastella monitieteisesti. Valtaan liitetään useasti resurssi –> auktoriteetti, raha, väestömäärä, luonto [luontoresurssi], sotilaallinen voima jne. Tosin resurssi yksinään ei määritä vallan määrää –> vaan kyky hyödyntää resursseja, sekä se millaiselta vallankäyttö näyttäytyy ulospäin.
