Tekstin kirjoittaja Raimo Kovanen: Venäjän `brutaali´ hyökkäys Ukrainaan 24.2.2022 on aiheuttanut monenmoisia tilanteita, niin Euroopassa kuin maailmalla yleensä.
Yksi merkittävä muutos on Suomen ja Ruotsin liittyminen Pohjois-Atlantin puolustusliitto Natoon, johon kuuluu tätä nykyään 32 eurooppalaista ja pohjoisamerikkalaista jäsenmaata.
Kesäkuussa 2025 on noussut vahvaan keskusteluun Natomaiden puolustusbudjettien nostaminen tasolle 5% kunkin jäsenvaltion BruttoKansanTuotteesta=BKT [eng. GDP=GrossDomesticProduct].
Seuraavaksi vähän erimaiden BKT -lukuihin liittyviä `raha-arvoja´ vuoden 2023 tilastojen mukaan [kansainvälinen valuuttarahasto]:
Maa BKT/vuosi (miljoonaa USD)
Yhdysvallat 25 035 164, Saksa 4 031 149, Yhdistynyt kuningaskunta 3 198 470, Ranska 2 778 090, Kanada 2 200 352, Italia 1 996 934, Espanja 1 389 927, Alankomaat 990 583, Turkki 853 487, Puola 716 305, Ruotsi 603 922, Belgia 589 491, Norja 504 703, Tanska 386 724, Romania 299 885, Tšekki 295 618, Suomi 281 411, Portugali 255 854, Kreikka 222 008, Unkari 199 719, Slovakia 112 419, Bulgaria 85 008, Luxemburg 82 154, Kroatia 69 380, Liettua 68 031, Slovenia 62 191, Latvia 40 588, Viro 39 054, Islanti 27 702, Albania 18 256, Pohjois-Makedonia 14 101, Montenegro 6 127.
Natomaiden yhteenlaskettu BKT oli tuolloin noin 47 454 807 miljoonaa USD.
Vertailun vuoksi Kiinan BKT/vuonna 2023 oli noin 17 900 000 miljoonaa USD ja Venäjän noin 6 512 000 miljoonaa USD.
Naton puolustusmenojen tavoite [päätetään kesäkuun lopulla huippukokouksessa] on 5 % jäsenmaiden BKT:sta, joka oli vuonna 2023 yhteensä 2 372 740 miljoonaa USD.
Suomen osuus [jos päätös 5% toteutuu] Naton puolustusmenoista on noin 14 070 miljoonaa USD vuoden 2023 lukujen mukaan
Tässä lyhyt kuvaus siitä mitä kansantuotteeseen [BKT] lasketaan:
Bruttokansantuote [BKT] on kansantaloudessa vuodessa tuotettujen hyödykkeiden [lopputuotteiden] määrä rahassa = kokonaistuotanto. Se on tietyn maantieteellisen alueen [tässä Suomen] tuotannollisen toiminnan mitta. Alueelliset ja aineettomat hyödykkeet lasketaan yhteen niiden hintojen avulla. Monilla julkisen sektorin tuottamilla hyödykkeillä, kuten terveydenhoito ja koulutus ei ole hintaa. Ne arvioidaan laskelmiin tuotantokustannusten mukaan.
Kansantuotteeseen lasketaan mukaan siis vain lopputuotteet eli hyödykkeet, jotka on ostanut niiden lopullinen käyttäjä. Niin sanotut välituotteet ovat tavaroita ja palveluksia, joita käytetään tuotantoprosessissa panoksina muiden tavaroiden ja palvelusten tuottamiseksi. Välituotteiden arvoa ei lasketa mukaan bruttokansantuotteeseen, koska tällöin niiden sisällyttäminen BKT:hen johtaisi saman tuotannon arvon laskemiseen kahteen kertaan. Investointihyödykkeitä pidetään kansantalouden tilinpidossa loppukäyttöön menevinä hyödykkeinä, joita yritykset ostavat.
Yrityksen luoma jalostusarvo saadaan vähentämällä myynnin arvosta yrityksen muilta ostamien panosten [raaka-aineet ja puolivalmisteet] arvo. Myynti miinus ostot muilta, eli jalostusarvo, on se lisäys, jonka yritys on tuotantoon luonut. Bruttokansantuote on jalostusarvojen summa.
Vain markkinoidut hyödykkeet tulevat mukaan laskelmiin. Esimerkiksi kotityön tuottamat palvelukset ja niin sanotut pimeän talouden piirissä olevat toiminnot jäävät pois laskuista.
Bruttokansantuote voidaan ilmaista seuraavalla lausekkeella: BKT =Y=C+I+G+(X-M), jossa
Y = bruttokansantuote [kansantulo]
C = kotitalouksien kulutus
I = yritysten investoinnit
G = julkiset menot
(X-M) = nettovienti [vienti - tuonti]
