Strateginen ajattelu - sidosryhmäajattelu

Tekstin tuottaminen Raimo Kovanen: Strategia -sanaan liittyviä termejä ovat mm. merkittävä, tärkeä, ajanpeluu, pyramidihuijaus, sotatiede, temppu, rikossuunnitelma, toimintasuunnitelma jne. niitä voi [leveästi ajatellen] kutsua myös strategia -sanan synonyymeiksi.

Strategi =strategos [=lähtöisin antiikin Kreikasta n. 510 eaa.] tarkoittaa alkuperäiseltä ajatukseltaan armeijan johtamista.

Businessmaailmassa [liikkeenjohto] strategia tarkoittaa yrityksen tai julkisen palvelun toiminnan toteuttamiseen liittyvää strategiaa.

Pari ajatusta strategisesta ajattelusta. Timo Juhani Santalainen kauppatieteiden tohtori [KTT] ja valtiotieteen lisensiaatti [VTL], joka on erikoistunut tutkimaan organisaatioiden strategista johtamista määrittelee strategisen ajattelun seuraavasti [kirjassaan Strateginen ajattelu]: ”Strateginen ajattelu on näkemistä -yhtä aikaa moneen suuntaan. Se on kykyä nähdä ylhäältä alas ja tarkkailla kokonaisuuksia, alhaalta ylös ja ymmärtää liiketoiminnan syvällistä logiikkaa sekä sivulle ja ottaa oppia muilta. Se on myös taitoa katsoa taaksepäin ja hyödyntää hiljaista tietoa menneistä menestystarinoista sekä eteenpäin ja visioida tulevaisuutta. Kaiken tämän tavoitteena on oppia näkemään vielä kuviteltavissa olevan tulevaisuuden yli siten, että pystyy luomaan haluamansa tulevaisuuden.”

Santalainen toteaa myös: ”Yksi ainut strategiatyön raami ei enää riitä. Johtajien on mentävä tavanomaista syvemmälle analysoidessaan organisaation tilanteita ja tehdessään tulevaisuutta rakentavia valintoja. Vahvan strategisen ajattelun avulla saavutetaan jäljittelemätöntä johtamisetua.”

Mielestäni strateginen ajattelu, analysoitaessa organisaatiojohtamisen tilanteita ja tehtäessä tulevaisuutta rakentavia valintoja, on ottanut kolailla paljon ”sisällöllisiä” vaikutteita  sidosryhmäajattelusta, joka ponnistaa sidosryhmäteoriasta [Freeman 1984].

Sidosryhmäajattelulla [vapaasti ilmaisten] tarkoitetaan tapaa nähdä organisaation toiminta sidosryhmien aikeiden ja käsitteiden kautta, jolloin panostenhaltijat eli sidosryhmät ovat vuorovaikutuksessa organisaation kanssa ja tekevät näin sen toiminnan mahdolliseksi, jolloin mahdollistuu em. osapuolten käytännön vuoropuhelu ja tällöin yritysjohdon pitää toimia aktiivisena välittäjän yrityksen ja sen sidosryhmien välisessä vuorovaikutuksessa ja toisaalta olla välittäjänä yrityksen ja sen sidosryhmien välillä, jolloin saadaan yhdessä rakennettua kaikkia osapuolia mahdollisimman hyvin tyydyttävä toimintatapa … huh huh tulipa kompleksinen lause. :)

Ja taas strategisella ajattelulla [joka mielestäni ei pohjaudu mihinkään yksittäiseen organisaatioteoriaan] tarkoitetaan kykyä tarkkailla toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia ja reagoida niihin nopeasti, siis päivittää jatkuvasti ajatusmaailmaa ja reagoida välittömästi muutoksiin. :)

Noin niin kuin lopputulemana: ylipäätään johtajan on osattava organisoida asiat niin, että ne toimivat sujuvasti ja tuovat menestyksen – ajattelutavasta riippumatta. :)