Tekstin tuottaminen Raimo Kovanen: Kriisitietoisuutta herättelevä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen [THL] laskelma, jonka mukaan Suomessa voisi olla vaalien aikaan [kunnallisvaalit 21.4.] 2 600 - 11 200 koronavirustartuntaa päivässä [HS 9.3. pääkirjoitus] on johtanut oikeusministeriön tekemään päätöksen [päätöksen valmistelussa mukana kaikkien puolueiden puoluesihteerit, puolesta 8 ja vastaan 1], jolla kunnallisvaalit siirretään pidettäväksi kesäkuun 13. päivänä 2021. Kyseisen HS:n pääkirjoituksen otsikko kuuluu: Politiikka ei ole matematiikkaa.

Pientä pohdintaa: Laskelmoivalle ajattelulle on olennaista representoitavuus tai esitettävyys. Olevan täytyy olla reprensentoitavissa, jotta se on mitattavissa tai laskettavissa. Tämä muodostaa eron pohdiskelevaan ajatteluun, joka toimii mitattavan ja laskettavan piirin ulkopuolella, johon politiikkakin yleisesti ottaen oman ajatusmaailmani mukaan kuuluu. Mutta mielestäni politiikka voidaan laskelmoivan ajattelun kautta johtaa matematiikkaan. Laskelmoiva ajattelu viittaa laskelmaan ja laskemiseen. Laskelmoitavuus on olioiden [=viruksen sisältämä DNA] mitattavuutta ja laskettavuutta. Laskelmoivaan ajatteluun kuuluu perusteen vaatiminen: jotta jokin voi olla, niin täytyy sillä olla peruste [=tartuntojen määrä].

Asioiden välinen suhde toimii laskelmoinnin alueena. Elikkä koronavirustartuntaa päivässä [2 600 -11 200] toimii asioiden välisenä suhteena. Siis poliittisen päätöksenteon [vaalien siirtäminen] perustana on matematiikkaan perustuva koronavirustartuntojen määrä [viruksen sisältämien DNA:n määrä ennuste THL] huhtikuun 21. päivänä 2021. Mielestäni tämä kuvastaa, että politiikka on myös matematiikkaa, joka siirsi vaalipäivän :)

Tieteessä [moderni tiede] todellinen ymmärretään kausaalisen syy-seuraus-suhteen piirissä. Seurausta edeltää jokin syy, todellisella täytyy olla jokin kausaalinen syy. Kun todellisuus ymmärretään kausaalisesti, tulee syy-seuraus-suhteeseen tarkkailua tietyssä viitekehyksessä [=keskeiset tekijät ja niiden väliset suhteet], puoluesihteerit ja oikeusministeriö = politiikkaa, THL:n laskelmat = matematiikkaa ja kuntavaalien siirto = seuraus.

Johtopäätöksenä tästä voin vetää, että laskelmoiva ajattelu ei ole ainoastaan matematiikkaa tai mitään muutakaan vain numeroiden parissa tapahtuvaa, vaan se voi olla tutkivaa, suunnittelevaa, toiminnallista tai vaikkapa poliittista matematiikkaa. Se on mahdollisen ja/tai potentiaalisen selvittämistä ja sen mukaan toimimista.

Tässä pieni nyanssi laskelmoivaan ajatteluun:

“Laskeva ajattelu pakottaa itsensä pakkoon hallita kaikkea oman menettelytapansa oikeellisuuden perusteella. Se on kykenemätön käsittämään, että kaikki laskennassa laskennallinen, jo ennen kuin laskeminen tuottaa kulloisetkin summansa ja tuloksensa, on jo kokonaisuus, jonka yhtenäisyys tosin perustuu laskemattomaan. Laskemattomuus ja sen outous pakenee laskennan otteesta. Silti se, mikä aina ja kaikkialla lähtökohtaisesti on laskennalliselle aikeelle luoksepääsemätön, ja silti arvoituksellisessa outoudessaan koko ajan lähempänä ihmistä kuin kaikki nuo olevat, joihin ihminen perustaa itsensä ja aikeensa, voi aika ajoin virittää ihmisen olemuksen ajattelulle, jonka totuuteen ”logiikka” ei kykene kajoamaan. Ajattelu, jonka mietteet eivät ole laskettavissa, vaan jota määrittää muu kuin oleva, voidaan kutsua olennaiseksi ajatteluksi.” (Heidegger 2010, 57.)