Tekstin tuottaja Raimo Kovanen: Kuten todettua, taloussosiologiassa toiminta perustuu aina sosiaaliseen kontekstiin. Taloussosiologian uutta suuntaa edustava näkemys sisältää huomion, jossa ylisosiaalistunut ihmiskäsitys näkee yksilöiden käyttäytymiseen liittyvät valinnat ja teot suoraan yhteiskunnan ja normien tuloksena. Joskin ko. näkemys kritisoi riittämättömänä selityksenä taloudellisten ilmiöiden vaikutusta yksilöiden käyttäytymiseen. Kun taas talousteoria näkee ihmisten motivaation perustuvan preferenssien kautta oman edun tavoitteluun. Nykyaikana vallitsevan näkemyksen mukaisesti talousteoriassa sidosryhmien toiminta, varsinkin taipumusten ja mieltymysten kautta, kuvastaa viimelopuksi yksilön oman edun tavoittelua.

Edellä mainitun perusteella on helpohkoa todeta, sidosryhmäajattelun mukaisesti: yritykset eivät voi toimia ottamatta huomioon toimintaympäristössään tapahtuvia muutoksia, josta voidaankin johtopäätöksenä vetää näkemys: elinkeinoelämä on kehittynyt yhdeksi maailman johtavimmista voimista vaikuttaa vahvasti ihmisten sidosryhmäkompetenssiin —> henkilöbrändi - henkilöbrändäys on osa sidosryhmäkompetenssia. Lisäksi johtopäätökseen voi lisätä sosiologian yhden selittävän tekijän: intressin -käsitteen —> intressi on sosiaalinen käsite, joka tunnetaan sidosryhmäkontekstissa sidosryhmävuorovaikutuksena, johon voidaan liittää ajatus etujen objektiivisuudesta. Tässä yhteydessä on hyvä huomioida Juholinin [2010] näkemys, joka sopii hyvin tähän kontekstiin. Ulkoinen viestintä [yritykset ja yksilöt] on tietoista tai tiedostamatonta vaikuttamista, kun ”parrasvaloihin” nostetaan elementit: imagon rakentaminen, brändin muokkaaminen ja maineenhallinta —> elikkä viimelopuksi brändäyksessä on intressi sidosryhmien mielikuviin vaikuttamisesta —> ´oma ego pelissä