Tekstin tuottaja Raimo Kovanen: US [2.5.2023] uutisoi otsikolla Fortumin bonuskohua: Nyt tuli linjaus uudelta hallitukselta.
Arvostan heidän päätöstään toteaa hallituksen puheenjohtaja Silvennoinen: "Fortumin hallitus on uudelleen arvioinut johtoryhmän osakepalkkioita. Johtoryhmä luopuu vapaaehtoisesti 2024 toimitettavista osakepalkkioista. Johtoryhmän jäsenet eivät voi ansaita osakkeita vuosilta 2022 ja 2023."
Samassa uutisessa Fortumin hallituksen puheenjohtaja Mikael Silvennoinen KTM toteaa: "Lupasin yhtiökokouksessa [13.4.2023], että hallitus ottaa johtoryhmän osakepalkkiot käsiteltäväkseen."
Fortum -logo [kuva: Google Lens]
Fortumin johtoryhmä [lähde: fortum.fi] avustaa toimitusjohtajaa strategisten ja kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisessa, laatii konsernin liiketoimintasuunnitelman sekä päättää valtuuksiensa puitteissa investoinneista, fuusioista, yrityshankinnoista ja divestoinneista. Johtoryhmä seuraa taloudellista ja kestävän kehityksen tulosta kuukausittain kuukausiraportoinnista.
Neljännesvuosittain pidettävät tuloskokoukset sisältyvät Fortumin toiminnanjohtamisprosessiin. Fortum uudisti toimintamallinsa vauhdittaakseen maaliskuun 2023 alussa julkistetun uuden konsernistrategian toteuttamista. Uusi liiketoimintarakenne astui voimaan ja uudet johtoryhmän jäsenet aloittivat tehtävissään 31.3.2023.
Kukin johtoryhmän jäsen on vastuussa oman organisaationsa päivittäisistä liiketoiminnoista ja organisaatiotaan koskevien operatiivisten päätösten toteutuksesta. Johtoryhmän jäsenet raportoivat Fortumin toimitusjohtajalle.
Fortumin johtoryhmän kokonpano 2. toukokuuta 2023 [lähde: fortum.fi]]:
Markus Rauramo VTM, toimitusjohtaja
Mikael Lemström DI, vesivoimaliiketoiminnan johtaja
Petra Lundström DI, ydinvoimaliiketoiminnan johtaja
Peter Strannegård DI, uusiutuvan energian ja dekarbonisaation johtaja
Simon-Erik Ollus VTM, suurasiakkuuden ja markkinoinnin johtaja
Mikael Rönnblad KTM, kuluttajaliiketoiminnan johtaja
Tiina Tuomela DI, talous- ja rahoitustoiminnan johtaja
Nebahat Albayrak OTM, vastuullisuus ja sidosryhmäsuhteiden johtaja
Eveliina Dahl DI, henkilöstö ja hankinnat johtaja
Nora Steiner-Forsberg OTK, lakiasiainjohtaja
Bernhard Günther TTT, uudistumisen ja IT:n johtaja.
Mielestäni Fortumin johtoryhmän tehtäväkuvassa ja/tai kokonpanossa ei yleiseen "johtoryhmäkäytäntöön" ole mitään poikkeavaa: Yleensä johtoryhmä koostuu yrityksen toimitusjohtajasta, talousjohtajasta sekä liiketoimintayksiköiden ja tukitoimintojen vastaavista johtajista.
Johtoryhmän tehtävänä on avustaa toimitusjohtajaa yritystoiminnan suunnittelussa, operatiivisessa johtamisessa ja valmistella hallituksen käsiteltäviksi tulevia asioita.
Osakeyhtiö voi olla julkinen tai yksityinen. Julkisella osakeyhtiöllä tarkoitetaan pörssiin listattua yhtiötä [esim. Fortum], jonka osakkeet ovat julkisen kaupankäynnin kohteita. Julkinen osakeyhtiö ei siis tarkoita samaa kuin julkisomisteinen osakeyhtiö.
Osakeyhtiö on osakeyhtiölain 1:2:n mukaan "osakeomistajastaan erillinen oikeushenkilö, joka syntyy rekisteröimällä." Erillisen oikeushenkilön ominaispiirteisiin liittyy se, että osakeyhtiössä toimivat eivät ole suoraan vastuussa yhtiön velvoitteista tai veloista.
Kyseessä on ns. osakkeenomistajien rajoitettu vastuu. Osakeyhtiön pakollisia, lakisääteisiä toimielimiä ovat yhtiökokous ja hallitus. Toimitusjohtaja on vapaaehtoinen toimielin [Ruohonen, Vahtera & Penttilä 2017,8-9,44]. Joten voidaan todeta Fortumin toimitusjohtajan ja johtoryhmän olemassaolon olevan Fortumin oma valinta - joka myötäilee yleistä käytäntöä yritysmaailmassa.
Yhtiön hallituksen toimivalta on ns. yleistoimivaltaa, jonka perusteella hallitus on velvollinen huolehtimaan osakeyhtiön hallinnosta ja sen asianmukaisesta järjestämisestä. Käytännössä hallituksen tehtäväksi luetaan kaikki ne asiat, joita ei ole erikseen säädetty yhtiökokouksen päätettäväksi.
Hallituksella on myös velvollisuus panna täytäntöön yhtiökokouksen päättämät asiat [OYL 6:2]. Osakeyhtiön hallitustyöskentelyssä tehdyt päätökset voivat pahimmillaan johtaa henkilökohtaiseen vahingonkorvausvastuuseen. Yksikään omistaja ei voi ajaa ainoastaan omaa etuaan [Ruohonen ym. 2017, 84-85].
Toimitusjohtajan vastuut ja velvollisuudet määritellään pääpiirteissään osakeyhtiölaissa [OYL]. Toimitusjohtaja vastaa yhtiön päivittäisestä toiminnasta. Osakeyhtiölaki sisältää säännöt toimitusjohtajan yhtiöoikeudellisesta vahingonkorvausvastuusta.
Johtoryhmän [ei ole OYL:n mukaan päättävä toimielin] tekemät esitykset valmistellaan vastuullisesti. Tehdyt esitykset eivät sinällään aiheuta johtoryhmän jäsenille vahingonkorvausvastuuta johtoryhmätyöskentelyssä, vaan vastuukysymykset tulevat vastaan päivittäisessä liiketoiminnassa ja operatiivisten päätösten toteutuksissa.
Yhtiökokous on osakeyhtiössä ylin päättävä toimielin [OYL 5:1]. Yhtiökokouksessa osakkeenomistajat voivat käyttää suoraa päätösvaltaa osakeyhtiölaissa määritellyissä asioissa. Toisin sanoin Yhtiökokous on osakkeenomistajan näkökulmasta ainoa paikka, jossa osakkeenomistaja voi suoraan vaikuttaa omistajana yhtiön asioihin [Ruohonen ym. 2017, 44].
Yhtiökokouksia on kahdenlaisia: varsinainen ja ylimääräinen. Varsinainen yhtiökokous tulee pitää kuuden kuukauden kuluessa osakeyhtiön tilikauden päättymisestä, koska varsinaisessa yhtiökokouksessa päätetään osakeyhtiön tilinpäätöksen vahvistamisesta, hallituksen jäsenten valinnasta, mahdollisten voittovarojen käyttämisestä, vastuuvapauden myöntämisestä yhtiön johdolle eli hallitukselle ja toimitusjohtajalle. Jos yhtiöllä on hallintoneuvosto, niin myös hallintoneuvoston vastuuvapaudesta päätetään yhtiökokouksessa.
Yhtiökokous päättää myös hallituksen ja hallintoneuvoston palkitsemisesta ja tilintarkastajan valinnasta. Lisäksi yhtiökokouksessa päätetään myös muista asioista, jotka on erikseen yhtiöjärjestyksessä kirjattu kuuluvan varsinaisen yhtiökokouksen päätettäväksi [OYL 5:3].
Fortumin yhtiökokous [13.4.2023] hylkäsi Fortumin palkitsemisraportin, joka sisälsi toimitusjohtaja Rauramon ja muun johtoryhmän osakepalkkiot. Tämän hylätyn esityksen oli tehnyt Fortumin johtoryhmä edelliselle hallitukselle [ja ko. hallitus edelleen yhtiökokoukselle], vaikka voisin olettaa johtoryhmän jäsenten [mm. asemaan, kokemukseen ja koulutustasoon viittaamalla] olleen tietoisia Fortumin johtoryhmän palkkioita rajoittavasta Suomen valtion kanssa viime syksynä tehdystä siltarahoitusjärjestelystä [käyttöpääomalainajärjestely] ja sen vaikutuksista heihin omaan itseensä [palkitseminen]: Siltarahoitusjärjestelyehtojen mukaan Fortumin johtoryhmän kiinteitä palkkoja ei koroteta vuosina 2022 ja 2023 eikä johtoryhmän jäsenille makseta lyhyen aikavälin tulospalkkioita eikä osakepalkkioita kyseisiltä vuosilta.
Ei siis mikään ihme, että uusi hallituksen puheenjohtaja Mikael Silvennoinen arvostaa johtoryhmän vapaaehtoista luopumista kohupalkkioistaan [joka sopii Siltarahoitusjärjestelmäehtoihin], josta uusi hallitus teki esityksen mukaisen päätöksen. Voisin vetää tästä ́seikkailusta` johtopäätöksenä: taisi johtoryhmänjäseniin iskeä enemmän ahneus kuin tietämättömyys.
Yksi tulkinta sanasta ahneus: Ahneus sana pohjautuu latinankieliseen sanaan `cupiditatem ́, mikä tarkoittaa "intohimoista halua, himoa, kunnianhimoa." Yksinkertaisesti ahnaudella tarkoitetaan ihmisen kiihkeää halua saada itselleen omaisuutta. :)