Työn tuottavuus – tuo kummajainen!

Tekstin tuottaja Raimo Kovanen: HS [28.9.] uutisoi: ”VM ennustaa talouden kasvupyrähdyksen jäävän tilapäiseksi.” Uutisessa valtiovarainministeriön mukaan talous kasvaa tänä vuonna [2021] 3,3 prosenttia, vuonna 2022 kasvua on 2,9 prosenttia ja 1,4 prosenttia vuonna 2023.  Ministeriön ennusteen perusteella talouden kasvupyrähdys johtuu patoutuneen kysynnän purkautumisesta, koska väestön rokottaminen etenee ripeästi, liiketoiminnalle asetettuja rajoituksia puretaan ja kotitalouksien sekä yritysten luottamus tulevaisuuteen on vahvaa. Uutinen kertoo myös, että Suomen talouden keskeisinä heikkouksina valtiovarainministeriö pitää, muiden tutkimuslaitosten tapaan, väestön vanhenemista ja työn tuottavuuden heikkoa kasvua.

Työn tuottavuus, tuo kummajainen, on yleismaailmallinen arviointiperuste, joka kuvaa työvoimakustannusten tehokkuutta materiaalituotannossa. Yleismaailmallisesti sitä käytetään useinmiten: 1) yksityisellä alalla; kauppa, yritykset, yksityiset työnantajat ja 2) julkisella alalla; julkinen sektori ja jopa erilaiset maaryhmät [kuten; EU, Pohjoismaat, OECD yms.] mitattaessa yksittäisten eri tuotantojen tuottavuutta. Yritystalouden näkökulmasta ja miksipä ei myös julkisen talouden kyseessä ollessa ko. indikaattori on hyödyllinen talouden indikaattori, jolla mitataan työn tuottavuutta. Laskentakaavoja on useita, jotka ottavat eri tavoin huomioon erilaiset tuotantoon vaikuttavat tekijät. Monet niistä ovat, käsiteltäessä yritystoiminnan kehittämistä, keskeisiä tekijöitä yrityksen automatisointiin ja tuotteiden laadun parantamiseen, kustannusten ja materiaalinkulutuksen vähentämiseen, progressiivisiin logistiikkajärjestelmiin ja energiatehokkuuteen, verotuksen optimointiin ja pääomarakenteen parantamiseen. Yksi laskentakaava [monista] on, joka mitataan kuinka paljon työntekijä käyttää aikaa tietyn arvon tuottamiseen: W = T / Q. W= arvon tuottaminen , T= työhön käytetty aika, Q= työntekijä.

Tilastokeskus määrittelee työn tuottavuuden seuraavasti: ”Työn tuottavuus lasketaan jakamalla bruttokansantuote [BKT eli arvonlisäys] tai tuotos sen aikaansaamiseksi käytettyjen työtuntien määrällä. Uusklassisen talousteorian mukaan talouskasvu syntyy työn tuottavuuden kasvusta.” Kuntaliitto puolestaan määrittelee työn tuottavuuden työn tehokkuudella: ”Tehokkuus tarkoittaa osittain samaa asiaa kuin tuottavuus. Kun tuottavuus mittaa sitä, kuinka paljon tietyllä panosmäärällä saadaan aikaan, tehokkuus mittaa sitä, kuinka paljon enemmän tietyllä  panosmäärällä voitaisiin saada aikaan.

Ajattelen valtiovarainministeriön pohdiskelevan työn tuottavuuden heikkoa kasvua nimenomaan Kuntaliiton määrittelemän työn tuottavuuden kasvun pohjalta – siis työn tehokkuuden näkökulmasta. Mokomakin kummajainen :) .