Tekstin tuottaja Raimo Kovanen: Yrityksen ja liike-elämän arvoja määriteltäessä ja arvoja arvioitaessa kohdataan sanojen monimerkityksisyys sekä niiden eksaktin määrittelyn vaikeudet. Arvoja tulkittaessa, varsinkin etiikan näkökulmasta, voidaan ne jakaa kolmeen kategoriaan: hyvät, huonot tai pahat. Yleensä ollaan kiinnostuneita hyvästä ja pahasta. Määrittelyiden ”yksituumaisuuden” jälkeen voidaan tarkemmin analysoida yritysten tekoja, jotka voidaan jakaa muun muassa välineelliseen-, tekniseen-, lääketieteelliseen-, hyödylliseen- ja/tai hedonistiseen hyvään, huonoon tai pahaan. Arvot on syytä erottaa säännöistä. Aika ajoin on hyvä pohtia mitä yrityksen arvot ovat? Mistä arvot tulevat? Voiko arvo kasvaa, hiipua, siirtyä, tuhoutua? Voiko arvoa mitata? Onko taloudellisilla arvoilla erilaisia ”suhteita” verratessa niitä muihin arvoihin? Arvot voidaan yhdistää yrityksen toimintatapoihin ja strategiaan, jolloin ne toimivat ohjenuorina, joilla viestitään, kuinka yrityksessä toimitaan. Arvot nähdään työkaluina ja/tai reunaviivoina työntekijöille, joita he voivat hyödyntää ja peilata toimintaperiaatteitaan vastaamaan yrityksen arvoja.
Arvot ohjaavat yrityksen toimintaa, josta syystä yrityksen julkilausutuilta arvoilta odotetaan vastuunkantoa niin työntekijöiden hyvinvoinnista kuin ympäristöstäkin.
Yksi yritysten ´avoluettelo´ voisi kuulua vaikka näin: ihmisoikeuksien ja ihmisten arvostaminen, kehittäminen, kestäväkehitys, kunnioitus, läpinäkyvyys, muutosmyönteisyys, rehellisyys, tasapuolisuus, vastuullisuus, yhteistyö, ympäristönsuojelu … Taloudellisen arvonmuodostumisen voidaan ajatella olevan todellisuuden fyysistä muokkaamista.
Ihminen [henkilöbrändäyksen objekti], joka ottaa positiivisen asenteen melkeinpä mihinkä tahansa asiaan voidaan asia karkealla ja epätarkalla luokittelulla nimetä arvoksi, ainakin hänelle itselleen. Siis lähes kaikki, joka nähdään tai koetaan hyvänä ja kauniina ja joille annetaan kelpuutettuus omien tunteiden kautta, voidaan pitää arvona. Arvoja pohdiskellessa on hyvä huomata kaksi erilaisuutta; millaiset asiat ovat arvoja ja millaisilla asioilla on arvoa. Tästä voidaan vetää johtopäätöksenä, että sanaa `arvo´ käytetään mitä moninaisemmissa merkityksissä, josta syystä ihmisten välisistä arvokeskusteluista ei oikein tahdo tulla selvyyttä, sillä keskusteluista pitäisi pystyä erottamaan ´arvosubjekti´ ja `arvo-objekti´. Arvosubjekti —> henkilö ja/tai ryhmä, joka pitää jotain arvossa. Arvo-objekti —> asia tai olio, jota pidetään arvokkaana.
Arvo – arvon määrittely - sisältää monia ongelmia ja lainalaisuuksia sekä sen missä arvo sijaitsee. Arvon ongelman lisäksi on muun muassa mallin- ja kulttuurin ongelma. Mallin ongelmaa voidaan lähestyä muun muassa metodologian, ontologian tai miksipäs ei myös marxilaisen tavan näkökulmasta. Kulttuuriongelma sisältää muun muassa kapitalismin kulttuurin, jonka peruskysymyksiin kuuluu: kuinka kapitalismin kulttuuria voidaan samaan aikaan ”juhlia” yksilöllisyytenä, koska useat sidosryhmät kokevat kyseessä olevan tukahduttavan ja monotonistisen [yksi jumalaisen] kulttuurin, jossa kaikki toiminnot noudattavat samaa logiikkaa ja samaa arvoasteikkoa.
Ympäristöllä on yleisesti iso merkitys ihmisten arvojen muodostumiselle. Suhteessa ympäristöön on erityisen tärkeää se, missä yksilö kokee olevansa omaa elämäänsä ja toimintaansa ohjaava subjekti, missä määrin taas ulkoisten, itsestään riippumattomien ja itsestään ulottumattomissa olevien seikkojen säätelemä. Tämä vaikuttaa olennaisesti siihen, millaiseksi yksilö kokee asemansa ja toimintamahdollisuutensa elinympäristöön ja mitä seikkoja hän arvostaa ja tavoittelee itsensä ja läheistensä osalta. Ihmisen elämänkaaren eri vaiheissa hioutuneet arvot ja arvoasetelmat muodostavat maailmankatsomuksemme ytimen. Sisäistetyt arvot ohjaavat meitä elämänkentän konkreettisissa valinnoissa tai tavoitteissa. Arvojen kehittymistä säätelee todellisuus, se todellisuus, missä kullakin hetkellä tunnemme olevamme —>´oma ego pelissä´.