Tekstin tuottaja Raimo Kovanen: Nimi viittaa aina johonkin kohteeseen, joka on haluttu nimetä, toisin sanoen nimellä on konkreettinen ”nimenkantajan rooli”. Nimitutkimuksiin liittyy sosiolingvistinen [kielitieteen osa-alue] näkökulma, jolla pyritään selvittämään muun muassa iän, sukupuolen ja ammatin vaikutusta yksilön nimitaitoihin ja nimen käyttöön.
Sosiolingvistiikka tunnetaan myös terminä sosio-onomastiikka, joka huomioi nimen lisäksi nimen käyttöön liittyvät sosiaaliset ja tilanteiset kontekstit, elikkä nimen käyttöä sovelletaan sosiaaliseen, käyttäjäkohtaiseen, tilanteiseen ja tilannekohtaiseen viitekehykseen. 1990-luvulla alettiin sosio-onomastista näkökulmaa soveltaa tai tarkemmin ilmaisten kiinnostuttiin nimitaitojen muutoksesta suhteessa yhteiskunnallisiin muutoksiin ja niistä johtuviin ihmisten tarpeisiin käyttää aikaisempien sukupolvien käyttämiä nimiä.
Yrityksen nimeä valittaessa panostetaan yleensä nimen iskevyyteen, joka jää helposti mieleen, nimi on hyvä suojata. Mitä keksinnöllisempi yrityksen nimi on sitä tehokkaamman nimisuojan se saa ja jää paremmin sidosryhmien mieliin. Yrityksen nimessä pitää olla yhtiömuodon tunnus. Nimi on ehkä tärkein elementti kaikista.
Henkilöbrändäyksessä nimi näyttelee suurta roolia. Sanotaan `nimi tekee ihmisen`. Onpa meillä mikä tahansa nimi [=ego], niin yleensä se tuntuu omalta - on tietenkin poikkeuksia. Joskus on käynyt mielessä ajatuksen tuulahdus henkilöstä - tosin ani harvoin - jolla on koko lailla harvinainen nimi; voisiko hän tuntea nimensä vuoksi olonsa yksinäiseksi? Nimi on myös yksi henkilöbrändäyksen kulmakivistä, jota ilman brändäys ei voi onnistu.
Nimet ovat tärkeitä ihmiselämässä ja kun nimi on tullut tutuksi, siitä on vaikeaa luopua, onpa sitten kyse omasta tai mistä nimestä tahansa. Vanha sanonta hieman ”mairittelee”:
”Ei nimi miestä pahenna, jos ei mies nimeä”
-tuntematon