Tekstin tuottaja Raimo Kovanen: On ilmeistä, että sosiaalinen toiminta perustuu traditioon, tapahtumiin ja rutiineihin. Taloussosiologia näkee tapoihin ja rutiineihin sitoutuneen toiminnan lisäävän toimijoiden käyttäytymiseen ennakoitavuutta. Toisaalta instituutiot ja normit rakentavat toimintatapojen kirjoa, joka on omiaan vähentämään epävarmuutta. Sosiologia, ymmärtävä sosiologia, weberiläisestä [=Max Weber 1864-1920] näkökulmasta katsoen näkee toimijoilla olevan kyvyn tehdä päätöksiä, jotka saattavat olla joskus toisten tahdon vastaisia – päätökset saattavat olla vaikuttaviakin. Tässä yksi esimerkki vaikuttavuudesta [ei välttämättä tahdon vastaista] :) :) :)
”Flow-muoti on identiteettien juhlaa ja itsensä tuunaamista. Flow-festivaali on kävijöilleen myös muodin ja itseilmaisun areena. Perjantaina ja lauantaina korostuivat käytettyjen vaatteiden tuunaaminen, yllättävät yhdistelmät, itse tehdyt vaatteet, sekä kekseliäs omien juurten nivominen pukeutumiseen.” - HS 18.8.2022
Markkinat, jotka toimivat ideaalisti ovat informaatiota kokoavia, ylläpitäviä ja jakavia, johon liitetään useasti valtaan liittyvä tieto ja epäsuhde jatkuvuudesta.
Kuten edellä todettiin sosiologinen näkemys vallasta kietoutuu weberiläiseen näkökulmaan —> sidosryhmien kykyyn tehdä vaikuttavia päätöksiä, jotka voivat olla toisten tahdon vastaisiakin. Weberin valtakäsitys: yksilöllä oleva valta ja vallankäyttö mahdollistaa toisen yksilön joutumisen tilanteeseen, jossa hänen valinnaiset mahdollisuutensa heikkenevät. Todettakoon, että valtaa voidaan tarkastella useammasta tulokulmasta —> valtion instituutioiden ei ole tarpeen sekaantua talouden luonnolliseen toimintaan —> mm. markkinatalouteen.
Taloussosiologiassa toiminta perustuu aina sosiaaliseen kontekstiin. Taloussosiologian uutta suuntaa edustava näkemys sisältää huomion, jossa ylisosiaalistunut ihmiskäsitys [=homo sociologicus ideaalityyppi] näkee yksilöiden käyttäytymiseen liittyvät valinnat ja teot suoraan yhteiskunnan ja normien tuloksena ja kritisoi riittämättömänä selityksenä taloudellisten ilmiöiden vaikutusta yksilöiden käyttäytymiseen —> ´oma ego pelissä´. Kun Neoklassinen taloustiede näkee ihmisen olevan vapaa tekemään valintoja riippumatta moraalista tai sosiaalisista siteistä [=homo oeconomicus ideaalityyppi] pyrkimyksenä, jopa ainoana sellaisena, on oman edun maksimointi [Rutherford 1994].